Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Myllylampi (Jyväskylän Keljonkangas):tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Myllylampi (Jyväskylän Keljonkangas) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina, ja se on erittäin tärkeä jokapäiväisen elämämme eri näkökohtien ymmärtämiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme Myllylampi (Jyväskylän Keljonkangas):n eri puolia ja kuinka se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla kulttuurista politiikkaan, teknologiaan ja talouteen. Kriittisellä ja objektiivisella lähestymistavalla yritämme valaista Myllylampi (Jyväskylän Keljonkangas):tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Myllylampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jyväskylä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Ristiselän alue (14.23) |
Tulo-oja | Myllyoja Kaijanlammesta |
Laskupuro | Myllyoja Päijänteeseen [1] |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 125 m [2] |
Rantaviiva | 530 m [3][2] |
Pinta-ala | 0,65 ha [3][2] |
Keskisyvyys | 1,4 m [3] |
|
Myllylampi on Jyväskylän Keljonkankaalla Valimontien ja Tekolammentien välillä sijaitseva tekolampi, joka muodostui 1940-luvulla, jolloin Kaijanlammesta Päijänteeseen laskevaa Myllyojaa (Keljonpuroa[4]) padottiin.[3]
Myllylammen pinta-ala on 0,65 hehtaaria ja sen rantaviiva on noin 530 metriä pitkä.[2] Muodoltaan pitkä ja kapea lampi sijaitsee Keljonkankaan pohjoisosassa ja sen rannat ovat tiheästi rakennettuja.[1] Sen keskisyvyys on 1,4 metriä[3].
Lammen vedenpinnan korkeus on 125,2 metriä mpy.[2], mutta korkeutta voidaan säädellä sen pohjoispäässä olevalla padolla. Lampea on kunnostettu ruoppaamalla vuonna 2005, jonka ajaksi se kuivattiin avaamalla pato.[3] Samoin on tehty myös vuonna 2021.[5]