Tässä artikkelissa puhumme Mutalammi (Kuhmoinen):stä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaamme. Mutalammi (Kuhmoinen) on aihe, joka on saanut viime vuosina suurta merkitystä ja herättää kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin suuressakin yleisössä. Sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueet taloudesta kulttuuriin, mukaan lukien politiikka ja teknologia. Mutalammi (Kuhmoinen) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa kaikilla aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Mutalammi (Kuhmoinen):n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme.
Mutalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | oja Litikseen [1] |
Järvinumero | 14.224.1.026 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 165,1 m [1] |
Pituus | 350 m [1] |
Leveys | 220 m [1] |
Rantaviiva | 1,053 km [2] |
Pinta-ala | 2,089 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Mutalammi[1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Kylämän kylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lammen pinta-ala on 2,1 hehtaaria, se on 350 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä.[2] Rannat ovat soistunutta metsämaata.[1][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Alainen-Karkjärven valuma-alueeseen (14.224) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 165,1 metriä mpy.[2][5] Siihen johtaa noin kymmenen ojaa. Lampi laskee Litikseen.[1]
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa lampi oli merkitty nimellä Kalmalampi.[6]
Vuoden 1965 peruskartassa lampeen ei johtanut ojia.[7] Vuoteen 1986 mennessä lammen ympäristöä oli ojitettu ja siitä oli johdettu oja Litikseen.[8]