Nykymaailmassa Lucien Bianchi on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Vuosien edetessä Lucien Bianchi:n merkitys ja vaikutus näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Lucien Bianchi:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikentyyppisissä tiloissa aina vaikutuksestaan työpaikalla terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän ilmiön ja sen seurausten täydellisen ymmärtämiseksi on ratkaisevan tärkeää analysoida eri näkökulmia ja rohkaista rakentavaa vuoropuhelua Lucien Bianchi:n ympärillä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Lucien Bianchi:een ja sen vaikutukseen tämän päivän yhteiskuntaan.
Lucien Bianchi | |
---|---|
![]() Lucien Bianchi vuonna 1968 |
|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus |
![]() |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1959 - 1963, 1965, 1968 |
Talli(t) | ENB, UDT Laystall, Reg Parnell, Scuderia Centro Sud, Cooper |
Kilpailuja | 19 (17 starttia) |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 1 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
MM-pisteitä | 6 |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1959 |
Viimeinen kilpailu | Meksikon Grand Prix 1968 |
|
Lucien Bianchi, syntymänimeltään Luciano Bianchi, (10. marraskuuta 1934 – 30. maaliskuuta 1969[1]) oli belgialainen autourheilija, joka kilpaili muun muassa Formula 1 -sarjassa. F1:ssä hän ajoi Cooper, ENB, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hän saavutti yhteensä 6 MM-pistettä.[2]
Bianchi syntyi Milanossa, Italiassa, mutta muutti lapsena Belgiaan isänsä kanssa. Siellä hänen perheensä teki töitä kilpa-autoilija Johnny Claesille.[2] Ensimmäinen kisatapahtuma, johon Bianchi osallistui, oli Alpine Rally vuonna 1951. Hän voitti vuosina 1957, 1958 ja 1959 Tour de France automobile -kilpailun eli Ranskan ympäriajon autolla. Kahtena seuraavana vuonna hän voitti Paris 1000 -urheiluautokilpailun. Formula 1 -sarjaan hän liittyi kaudella 1959, tosin hän osallistui kyseisellä kaudella vain yhteen Grand Prix:hin ENB-tallissa, eikä kuitenkaan selviytynyt aika-ajoista itse kilpailuun. Myöhemmillä kausilla hän ajoi Cooper, UDT Laystall ja Scuderia Centro Sud -talleissa. Hänen parhaaksi tulokseksi jäi kauden 1968 Monacon osakilpailun kolmas sija.[3]
Formuloiden lisäksi Bianchi ajoi Touring Cars -sarjoissa, urheiluautoja ja ralliautoja. Hänen suurimmat voittonsa tulivat Le Mansin 24 tunnin ajosta 1968 Pedro Rodríguezin kanssa[4] ja seuraavana vuonna Sebringistä Joakim Bonnierin kanssa.
Bianchi kuoli, kun hänen Alfa Romeo T33 -autonsa törmäsi puhelinpylvääseen Le Mans -testeissä vuonna 1969.[5]
Lucien Bianchin veljenpojanpoika Jules Bianchi oli Marussian Formula 1 -kuljettaja.[5]
Vuosi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | Sijoitus | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1959 | ENB | MON DNQ |
INDY |
DUT |
FRA |
GBR |
GER |
POR |
ITA |
USA |
- | 0 | |||
1960 | ENB | ARG |
MON |
INDY |
DUT |
BEL 6 |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
POR |
ITA |
USA |
24. | 1 | ||
1961 | ENB | MON DNQ |
DUT 11 |
BEL Kesk. |
FRA Kesk. |
GBR Kesk. |
GER |
ITA |
USA |
- | 0 | ||||
1962 | ENB | DUT |
MON |
BEL 9 |
FRA |
GBR |
GER 16 |
ITA |
USA |
RSA |
- | 0 | |||
1963 | Reg Parnell | MON |
BEL Kesk. |
DUT |
FRA |
GBR |
GER |
ITA |
USA |
MEX |
RSA |
- | 0 | ||
1965 | Scuderia Centro Sud | RSA |
MON |
BEL 12 |
FRA |
GBR |
DUT |
GER |
ITA |
USA |
MEX |
- | 0 | ||
1968 | Cooper | RSA |
ESP |
MON 3 |
BEL 6 |
DUT Kesk. |
FRA |
GBR |
GER Kesk. |
ITA |
CAN NC |
USA Kesk. |
MEX Kesk. |
17. | 5 |