Nykymaailmassa Malminkartanon kappeli on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Malminkartanon kappeli:stä on tullut keskeinen näkökohta, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun, johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään tai vaikutuksestaan ammattialalla. Tämän aiheen täydellisen ymmärtämiseksi on tärkeää tarkastella sen monia puolia ja pohtia asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Malminkartanon kappeli:tä yksityiskohtaisesti ja tarkastelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Malminkartanon kappeli on Helsingin Malminkartanossa sijaitseva evankelis-luterilainen kappeli, jonka toimintaa ylläpitää Kannelmäen seurakunta. Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 2014 vanhaan puustellirakennukseen, joka oli ollut Kannelmäen seurakunnan muussa käytössä ennen kuin se muutettiin kappeliksi.
Kappeli on alun perin ollut Helsingin yliopistoon kuuluvan opetus- ja koetilan tilanhoitajan virkatalo. Talon on suunnitellut professori Jussi Paatela, ja se valmistui vuonna 1943. Helsingin kaupunki vuokrasi 1980-luvulla Puustelli-niminen kiinteistön seurakunnalle ja se avattiin tehdyn remontin jälkeen lasten ja nuorten, sekä muulle kirkolliselle toiminnalle vuonna 1982. Vuonna 1989 suuri osa rakennuksesta tuhoutui tulipalossa, se korjattiin ja avattiin jälleen vuonna 1990. Helsingin seurakuntayhtymä osti rakennuksen kaupungilta vuonna 2013 ja siihen tehtiin täydellinen peruskorjaus arkkitehti Heikki Pietiläisen johdolla. Huonetilojen järjestystä muutettiin ja talon keskiosaan rakennettiin kappelisali, jossa on istuimet 64 hengelle.[1]
Tiloissa järjestetään jumalanpalveluksia ja muuta seurakunnan toimintaa.[2] Kappelin osoite on Vellikellonpolku 8.