Puotilan kappeli

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Puotilan kappeli:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Puotilan kappeli on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena vuosien ajan, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Puotilan kappeli:n eri puolia ja puolia sen alkuperästä sen rooliin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä suurelle yleisölle. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman kuvan Puotilan kappeli:stä ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia maailmaan, jossa elämme.

Puotilan kappeli
Botby gårds kapell
Puotilan kappeli nähtynä Puotilantieltä.
Puotilan kappeli nähtynä Puotilantieltä.
Sijainti Puotila, Helsinki
Koordinaatit 60°12.682′N, 25°06.300′E
Seurakunta Mikaelin seurakunta
Rakentamisvuosi 1859
Suunnittelija Tarja Salmio-Toiviainen
Istumapaikkoja 155
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Puotilan kappeli (ruots. Botby gårds kapell) on kivikirkko Puotilassa, Vartiokylän kaupunginosassa Helsingissä. Rakennus valmistui vuonna 1859 viljamakasiiniksi ja muutettiin kirkoksi vuonna 1963.

Historia

Kivirakenteinen kappeli toimi viereisen Puotinkylän kartanon viljamakasiinina valmistumisvuodestaan 1859 alkaen. Kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1933 ja liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alueliitoksessa. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat ostivat viljamakasiinin kaupungilta vuonna 1959 ja se vihittiin kirkoksi vasta toisena pääsiäispäivänä 15. huhtikuuta 1963. Rakennuksen valmistumisvuodesta muistuttaa kiveen hakattu vuosiluku Puotilantielle antavan seinän ylimmässä kivessä. Rakennus on kaksikerroksinen ja siinä on goottilaistyyliset ikkunat. Kappelin nykyiset urut ovat tyyliltään suomalaista varhaisromantiikkaa ja ne valmistuivat vuonna 2005. Uruissa käytetään mekaanista kaksivartista soittokoneistoa. Kappelin vieressä on samanlaisista kivistä rakennettu paikallisten perunakellariksi kutsuma varastorakennus, joka nykyisin on Vartiokylän seurakunnan kerhotila.

Kansantarinan mukaan amiraali Carl Olof Cronstedt piileskeli viljamakasiinissa Viaporin antautumisen jälkeen, sillä antautumisen jälkeen hän oli pahasti epäsuosiossa. Cronstedt on syntynyt Puotinkylän kartanossa, jonka hänen isänsä omisti tuolloin.[1] Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, koska makasiini valmistui vasta kymmeniä vuosia Cronstedtin kuoleman jälkeen.

Kappeliksi vanha makasiini muutettiin 1960-luvun alussa. Kirkoksi rakennus vihittiin 15. huhtikuuta 1963. Suunnittelija oli arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen[2]. Kappeli on yksi Helsingin ja Suomen suosituimmista vihkikirkoista. Kappelissa on 155 istumapaikkaa. [3]

Alttarilla on Eino Räsäsen käsialaa oleva veistos Ristiinnaulittu ja kuori-ikkunassa Tarja-Salmio-Toiviaisen tekemä lasimaalaus Pääsiäisaamu.

Se on toiminut pääasiassa Vartiokylän seurakunnan kirkkona, mutta se toimi myös Vuosaaren seurakunnan pääkirkkona ennen Vuosaaren kirkon valmistumista.[4] Vartiokylän seurakunta yhdistyi Mikaelin seurakunnaksi vuonna 2023.[5]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Puotilan kartanon päiväämätön historiikkilähde tarkemmin?
  2. ↑ Helsingin kirkot (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 22.1.2017
  3. ↑ Haapio & Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 65. Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980.
  4. ↑ Aho, Arvo (1980): Seurakunnat rakentavat. Teoksessa Kehityksen kärjessä, vähän jäljessä. Toimittanut Esa Santakari. Helsingin seurakuntayhtymä.
  5. ↑ https://www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/uusihelsinginmikaelinseurakuntaaloittaatoimintansaita-helsingissa1.1.2023 Viitattu 15.3.2025

Aiheesta muualla