Seuraavassa artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Roihuvuoren kirkko, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Roihuvuoren kirkko on herättänyt suurta kiinnostusta, koska se on tärkeä elämän eri osa-alueilla, niin työelämässä, henkilökohtaisessa elämässä kuin sosiaalisessa kontekstissa. Tästä syystä on tärkeää syventyä Roihuvuoren kirkko:n yksityiskohtaiseen analyysiin, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus, sen seuraukset ja mahdolliset ratkaisut ja hyödyt, joita se voi tarjota. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja asiaankuuluvia tutkimuksia, jotka auttavat meitä syventymään Roihuvuoren kirkko:n merkitykseen ja merkitykseen nykyään.
Roihuvuoren kirkko | |
---|---|
Roihuvuoren kirkko yövalaistuksessaan joulukuisena talviyönä 2004. |
|
Sijainti | Roihuvuori, Helsinki |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Roihuvuoren seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1970 |
Suunnittelija | Lauri Silvennoinen |
Materiaali | betoni, tiili |
Istumapaikkoja | 420 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Roihuvuoren kirkko on Roihuvuoren seurakunnan pääkirkko Helsingissä. Helluntaina 1970 käyttöön vihityn kirkon on suunnitellut arkkitehti Lauri Silvennoinen. Kirkon rakennusmateriaali on Saksasta tuotuja isoja ikkunoita ja itävaltalaisia kirkonkelloja lukuun ottamatta Suomesta. Roihuvuoren kirkon kuusikulmainen muoto on peräisin 300-luvun kastekappelista. Varsinaisen kirkkosalin katossa on Daavidin tähti. Kirkossa on myös kastekappeli, seurakuntasali ja muita tiloja. Kirkkosalin pinta-ala on 430 m², ja sinne mahtuu enintään 600 henkilöä, heistä noin 450 istumaan.[1]
Roihuvuoren kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1972. Niissä on 26 äänikertaa. Alttaritaulu on lasimaalaus nimeltään Circulum vitae - Elämän ympyrä, ja sen on suunnitellut taiteilija Reino Hietanen. Kastekappelin alttaritaulu taas on mosaiikkityö Kristus ristillä, jonka on suunnitellut marjaniemeläinen taiteilija Uuno Eskola.[1]