Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen Merirasti-kappeli, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Merirasti-kappeli on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Merirasti-kappeli on synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä historiallisista kysymyksistä teknologisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Merirasti-kappeli:een, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyään.
Merirasti-kappeli | |
---|---|
![]() |
|
Sijainti | Jaluspolku 3, 00980 Helsinki. |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Merirasti-kappeli oli Helsingin Meri-Rastilassa sijaitseva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kappeli, joka valmistui vuonna 1993. Kappelin on suunnitellut arkkitehti Kaarlo Leppänen yhdessä rakenteiden suunnittelijan Lauri Mehton kanssa. Alttaritauluna oli Leppäsen suunnittelema ikkunataideteos Elämänpuu ja kyyhkynen. Kirkkotekstiilit olivat tekstiilitaiteilija Päikki Prihan. Kappelissa oli sähköurut. Kappeli oli Vuosaaren seurakunnan käytössä.[1]
Kappeli sijaitsi omassa rakennuksessa, mutta se kuuluu niin sanottuun korttelitalo-kokonaisuuteen, jonka toisessa rakennuksessa on koulu, päiväkoti ja nuorisotalo.[2]
Vuosaaren seurakuntaneuvosto päätti helmikuussa 2022 luopua Merirasti-kappelin käytöstä vuoden 2022 lopussa. Helsingin seurakuntien jäsenmäärän vähenemisestä johtuva tulojen pienentyminen johti tarpeeseen vähentää henkilöstöä ja luopua osasta toimitiloista. Toinen syy oli kappelissa 2017 tehty kuntotutkimus, jossa ilmeni sisäilma- ja kosteusteknisiä ongelmia, joiden korjaamisen arvioitiin maksavan paljon. Kolmantena syynä luopumiseen vaikutti kappelin ympäristöön suunnitellut muutokset. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2021 Meri-Rastilan asemakaavan muutoksesta, joka tulee johtamaan Meri-Rastilan torin ilmeen muuttumiseen ja monen rakennuksen purkamiseen. Kappelin käytöstä luopuminen mahdollistaa sen vuokratontin liittämisen mukaan alueen arkkitehtuurikilpailuun.[2] Vuonna 2023 kappeli vuokrattiin kulttuurikäyttöön.[3] Myöhemmin kappeli vuokrattiin Helsingin kaupungille. Vuonna 2024 kaupunki osti rakennuksen yhdellä eurolla.[4]