Töölön kirkko

Nykymaailmassa Töölön kirkko on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta eri alueilla. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen historiassa, Töölön kirkko on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Töölön kirkko on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt lukemattomia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Töölön kirkko:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Töölön kirkko
Sijainti Taka-Töölö, Helsinki
Koordinaatit 60°10′47″N, 024°55′16″E
Seurakunta Töölön seurakunta
Rakentamisvuosi 1930
Suunnittelija Hilding Ekelund
Istumapaikkoja 400
Tyylisuunta 1920-luvun klassismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Töölön kirkon pääsisäänkäynti

Töölön kirkko on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema, 1920-luvun klassismia edustava tiilinen kirkkorakennus Helsingin Taka-Töölön kaupunginosassa. Kirkon osoite on Topeliuksenkatu 4.

Historia

Kirkkorakennuksen muoto noudattaa paljolti vuonna 1927 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittanutta suunnitelmaa. Kilpailun jälkeen ehdotusta muokattiin. Esimerkiksi rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva 400 hengen kirkkosali jäi pienemmäksi kuin Ekelundin alun perin hahmottelema 700 hengen sali.

Rakennuksen urakoi rakennusmestari Matti Heusala.[1] Rakennus vihittiin käyttöön 13. huhtikuuta 1930.

Töölön kirkosta tuli seurakuntansa pääkirkko vasta runsas vuosikymmen valmistumisensa jälkeen; alun perin rakennus toimi seurakuntasalina. Kun Töölöstä muodostettiin 1941 oma evankelis-luterilainen seurakunta, rakennuksen pääkäyttötarkoitus muutettiin kirkoksi.

Kirkon alttaritaulu on jäänyt keskeneräiseksi, koska tätä öljyvärimaalausta Iankaikkinen elämä maalannut taiteilija Henry Ericsson kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1933. Vihkikappelin Viinipuu-seinämaalaus, kastekappelin Jeesuksen kaste -seinämaalaus ja ala-aulan kaarisyvennyksen Mooses ja palava pensas -maalaus ovat taidemaalari Paavo Leinosen käsialaa. Kirkon 26-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan Urkutehdas.

Töölön kirkon korjaus alkuperäisasuunsa valmistui vuonna 2016.[2] Korjauksen valmistuttua kirkon avajaisjuhlallisuudet pidettiin sunnuntaina 14. helmikuuta 2016. Peruskorjauksessa muun muassa uusittiin talotekniikka ja keittiötilat sekä palautettiin rakennuksen ulko- ja sisäpintoihin alkuperäinen väritys.[3]

Pärinäpirtti

Töölön kirkon kellarin kerhohuone Pärinäpirtti eli "Päris" on ollut monien kerhojen kokoontumispaikka. Muun muassa kappalainen Ilmo Launis veti siellä askartelu- ja tekniikkakerhoja.[4]

Kuvia

  • Töölön kirkko
    Töölön kirkko
  • Töölön kirkko
    Töölön kirkko

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
  • Ilonen Arvi: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa – Arkkitehtuuriopas. Otava, 2000. ISBN 9789511167006

Viitteet

  1. ↑ Ari Angervuori: Rakennusmestareiden panos Helsingin rakentajina itsenäisyytemme aikana Rakennustaito. 1.9.2017. Viitattu 15.7.2023.
  2. ↑ Töölön Seurakunta: Töölön kirkko
  3. ↑ Kimmo Oksanen: Töölön kirkko tuli remontoituna näkyviin Helsingin Sanomat. 13.2.2016. Viitattu 3.10.2016.
  4. ↑ Ylen Elävä arkisto: Veikko Kaseva vierailee poikien kanssa Töölön kirkon Pärinäpirtissä

Aiheesta muualla