Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Michael Levitt (biologi):tä ja sen monia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Michael Levitt (biologi) on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla sen vaikutuksista talouteen aina populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Michael Levitt (biologi) on osoittautunut kiinnostavaksi aiheeksi paitsi asiantuntijoille ja tutkijoille, myös suurelle yleisölle. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Michael Levitt (biologi):n tärkeimpiä näkökohtia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja tarkastelemalla eri näkökulmia tähän aiheeseen. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle tutkimusmatkalle Michael Levitt (biologi):stä ja sen monista puolista!
Michael Levitt | |
---|---|
![]() Michael Levitt vuonna 2013. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. toukokuuta 1947 Pretoria, Etelä-Afrikka |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Bob Diamond ja Shneior Lifson |
Tutkimusalue | |
Palkinnot |
![]() |
Aiheesta muualla | |
csb.stanford.edu/levitt | |
|
Michael Levitt (s. 9. toukokuuta 1947 Pretoria, Etelä-Afrikka[1]) on brittiläis-yhdysvaltalainen biofyysikko. Levitt tunnetaan erityisesti proteiineja koskevista laskennallista tutkimuksista. Levittille myönnettiin vuoden 2013 Nobelin kemianpalkinto yhdessä Martin Karplusin ja Arieh Warshelin kanssa monimutkaisten kemiallisten systeemin mallintamisesta. Levitt on laskennallisen rakennebiologian professori Stanfordin yliopistossa.[2][3][4]
Levitt on tutkinut erityisesti proteiinien laskostumiseen vaikuttavien seikkojen mallintamista laskennallisesti. Työssään hän on kehittänyt erityisesti tehokkaita ab initio -menetelmiä proteiinien rakenteeseen vaikuttavien seikkojen laskemiseksi. Proteiinien lisäksi Levitt on tutkinut myös DNA:n ja RNA:n rakennetta. Tutkimuksissaan Levitt on tehnyt yhteistyötä muun muassa Arieh Warshelin kanssa. Tutkimuksistaan Levitt on saanut muun muassa FEBSin (Federation of European Biochemical Societies) vuosittain myöntämän palkinnon vuonna 1986. Levitt on ollut Yhdysvaltain tiedeakatemian jäsen vuodesta 2013.[2][5][6]