Tässä artikkelissa tutkimme Munjärvi:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kautta historian Munjärvi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena sen merkityksen ja merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Munjärvi:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa perehdymme Munjärvi:n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaamme.
Munjärvi (myös Mundjärvi, ven. Мунозеро, Munozero) oli Venäjän keisarikunnan aikainen kunta Aunuksen Karjalassa. Se sijaitsi nykyisen Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin länsiosassa.
Munjärven kunta kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Lintujärvi, idässä Kontupohja, etelässä Säämäjärvi ja lännessä Suomen puolella Suojärvi. Munjärven kunnan kyliä olivat muun muassa Munjärvenlahti ja Vuohtjärvi. Vuonna 1905 kunnassa oli 6 342 asukasta.[1] Munjärven kunta lakkautettiin vuonna 1927 ja liitettiin osaksi Petrovskin piiriä. Munjärven kunnan alue oli jatkosodan aikana Suomen miehittämä 1941–1944.
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|