Danilova

Tässä artikkelissa tutkimme Danilova:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuuden ajan myötä. Danilova on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen, sillä se on vaikuttanut kulttuurin, tieteen, politiikan ja moniin muihin näkökohtiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Danilova:n monet puolet, sen vaikutuksen eri aikakausina ja sen merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu lähtemään jännittävälle matkalle ajassa ja tiedossa löytääksesi salaisuudet ja ihmeet, joita Danilova tarjoaa.

Danilova
Данилово, Danilovo

Danilova

Koordinaatit: 62°57′55″N, 35°42′9″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Karhumäen piiri
Kunta Tsolmuinen
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2013) 5











Danilova eli Danila[1] (ven. Дани́лово, Danilovo) on kylä Karjalan tasavallan Karhumäen piirin Tsolmuisin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Ylä-Uikujoen varrella 55 kilometriä Tsolmuisista pohjoiseen. Kylässä on viisi asukasta (vuonna 2013)[2].

Kylä on saanut alkunsa vuonna 1694 perustetusta Uikujoen vanhauskoisyhteisöstä, jota kutsuttiin perustajansa Daniil Vikulinin mukaan myös Danilovan luostariksi. Viranomaiset hävittivät yhteisön 1850-luvulla.[3]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa seudun kylät muodostivat Aunuksen kuvernementin Poventsan kihlakuntaan kuuluneen Danilovan volostin eli kunnan, joka jakautui Danilovan, Tsolmuisin ja Vidlozeron kyläkuntiin[4]. Se rajoittui pohjoisessa Poventsan kihlakunnan Petrovski Jamin ja etelässä Rimoilan volosteihin, luoteessa Poventsan kaupunkiin, kaakossa Puudožin kihlakunnan Vodlajärven volostiin, koillisessa Arkangelin lääniin ja lännessä Ääniseen[5]. Vuonna 1905 volostissa oli 39 kylää ja 2 153 asukasta. Danilovan kylässä oli 25 taloa, kirkko, koulu ja 143 asukasta.[4]

Neuvostoaikana perustettiin aluksi Poventsan ja sittemmin Karhumäen piiriin kuulunut Danilovan kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen 18 asutuksessa oli 932 asukasta, joista 684 oli venäläisiä, 234 suomalaisia ja 14 karjalaisia.[6][7] Suomalaiset olivat Sergijevon ja Železnojen metsätyöläisasutuksiin sijoitettuja rajaloikkareita[8]. Myöhemmin Danilovan kyläneuvoston keskus siirrettiin Ogorelyšin taajamaan. Vuonna 1987 alueella oli 600 asukasta.[9]

Danilovan kylällä on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkejä ovat 1800-luvun puolivälissä pystytetty kirkko ja kaksi vanhaa asuintaloa. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat Uikujoen luostariyhteisön sijaintipaikka, luostarin lampi ja lähde.[10]

Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 48. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.8.2015.
  2. ↑ Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 18.8.2015. (venäjäksi)
  3. ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 234. Petrozavodsk: PetroPress, 2007. ISBN 978-58430-0123-0
  4. ↑ a b Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 270–273. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  5. ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 313. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
  6. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 38. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  7. ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 25–26. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  8. ↑ Takala, Irina: Finny v Karelii i v Rossii academia.edu. Viitattu 18.8.2015. (venäjäksi)
  9. ↑ Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6
  10. ↑ Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 18.8.2015. (venäjäksi)
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakuntaJyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi
Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakuntaDanilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakuntaAhnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakuntaAunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele