Tässä artikkelissa käsittelemme Ponkama:n aihetta laajasta ja monitieteisestä näkökulmasta. Ponkama on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Ponkama:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia lähestymistapoja, keskusteluja ja näkökulmia, jotka pyörivät Ponkama:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Ponkama Поньгома, Pongoma |
|
---|---|
![]() Ponkaman kylää. |
|
![]() ![]() Ponkama |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Kemin piiri |
Kunta | Kuusema |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2013) | 57 |
Ponkama[1] (ven. По́ньгома, Pongoma) on kylä Karjalan tasavallan Kemin piirin Kuuseman kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Vienanmereen laskevan Ponkamajoen suussa 8 kilometriä Kuuseman asemalta itään.[2] Kylässä on 57 asukasta (vuonna 2013)[3].
Ponkama on vanha pomorilaiskylä[4]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se muodosti lähikylineen Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan kuuluneen volostin eli kunnan, joka käsitti Kalkalahden, Kesäjoen, Kriitinän, Ponkaman ja Ruokojärven kyläkunnat[5]. Ponkaman volosti rajoittui pohjoisessa Kieretin, lännessä Vitsataipaleen ja Paanajärven sekä etelässä Usmanan volostiin ja Kemin kaupunkiin[6]. Vuonna 1905 volostissa oli 1 758 asukasta. Ponkaman kylässä oli 40 taloa, kyytiasema, kirkko ja 305 asukasta.[5]
Ponkaman volosti liitettiin vuonna 1927 pääosin Kemin ja pieneltä osin Kemijoen piiriin[7]. Ponkamasta muodostettiin Kemin piirin kyläneuvosto, johon kuului myös Kuusema sekä joukko Muurmannin radan varrella sijainneita asutuksia. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli yli 1 900 asukasta, jotka olivat kansallisuudeltaan etupäässä venäläisiä. Ponkaman kylässä asukkaita oli 340.[8]
Ponkamasta on tieyhteys Kuusemaan[9]. Kylässä toiminut kalanviljelylaitos on suljettu kuljetusvaikeuksien takia[10]. Palveluihin kuuluvat kerhotalo, lääkintäasema ja kauppa[11].
Kylällä on historiallisen asutuksen status. Sen rakennusmuistomerkkeihin kuuluu joukko vanhoja aittoja ja sauna.[12]
Vienan Karjala |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Aunuksen Karjala |
|