Jyskyjärvi
Tässä artikkelissa tutkimme Jyskyjärvi:n voimakasta tarinaa, aihetta, joka on vanginnut kaikenikäisten ihmisten mielikuvituksen eri puolilta maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen tutkimme syvällistä vaikutusta, joka Jyskyjärvi:llä on ollut yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Jyskyjärvi:n kiehtovimmat ja yllättävimmät puolet sekä sen merkityksen ja merkityksen nykymaailmassa. Valmistaudu yllättymään ja liikuttumaan Jyskyjärvi:n poikkeuksellisesta tarinasta.
| Jyskyjärvi Юшкозеро, Juškozero |
|
|---|---|
 Veneitä Tširkkakemijoen rannalla. |
|
  Jyskyjärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kalevalan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 5 507 km² |
| Väkiluku (2024) (kunta) | 765 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Jyskyjärvi (karjalaksi Jyškyjärvi[1], ven. Юшкозеро, Juškozero) on maalaiskunta ja kahden siihen kuuluvan kylän nimi (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) Kalevalan kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Vuoden 2024 väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 765 asukasta.[2]
Jyskyjärvi oli myös historiallinen Arkangelin kuvernementin kunta Vienan Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.
Nykyinen Jyskyjärven maalaiskunta
Jyskyjärven maalaiskunnassa on kolme asutuskeskusta: Vanhan Jyskyjärven kylä sekä Uuden Jyskyjärven ja Kepan taajamat.
Jyskyjärvi
Jyskyjärvi (ven. Юшкозеро, Juškozero) tai Vanha Jyskyjärvi on kunnan hallinnollinen keskus. Se sijaitsee Tsirkkakemijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa 118 kilometriä piirikeskuksesta Uhtuasta kaakkoon. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalainen joenvarsikylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaan päin. Jyskyjärvellä on myös joen yli rakennettuja riippusiltoja, jotka yhdistävät joessa olevia saaria mantereeseen. Karjalainen kylä on yleensä kalmistoa lukuun ottamatta puuton. Jyskyjärvellä on kuitenkin paljon erilaisia koristepuita ja puutarhoja. Jyskyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1998.
Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Vuonna 1905 kylässä oli 107 taloa ja 626 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.
Uusi Jyskyjärvi
Uusi Jyskyjärvi (ven. Новое Юшкозеро, Novoje Juškozero) sijaitsee seitsemän kilometriä Vanhasta Jyskyjärvestä itään. Se on Kemijoen rannalle perustetun rautatieaseman ympärille syntynyt taajama. Sinne päättyvän rautatien toinen pää on Suojärvellä. Radan liikenne on hiljaista, puutavaraliikennettä ja paikallista henkilöliikennettä.
Jyskyjärven historiallinen kunta
Arkangelin kuvernementin Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Uhtua ja Paanajärvi, idässä Voijärvi ja Tunkua, etelässä Rukajärvi ja Kiimasjärvi sekä lännessä Kontokki. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonna 1907 kunnassa oli 1 066 asukasta, joista 1 060 oli karjalaisia.lähde? Jyskyjärven kunta lakkautettiin vuonna 1920 ja sen alue liitettiin Uhtuan piiriin. Entisen kunnan länsiosa oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941–1944. Nykyisin entisen kunnan alueen käsittävät suunnilleen Jyskyjärven ja Borovoin kunnat.
Lähteet
- ↑ Murtehet karjalansivistysseura.fi. Viitattu 15.2.2021.
- ↑ Tšislennost postojannogo naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2024 goda (xlsx) 1.1.2024. Rosstat. Arkistoitu 3.5.2024. Viitattu 13.4.2025. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Jyskyjärvi Vienan runokylät. juminkeko.fi
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|