Orapaatsama

Tässä artikkelissa tutkimme Orapaatsama:n aihetta eri näkökulmista ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Orapaatsama on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla, ja se on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten huomion. Tämän artikkelin aikana analysoimme eri näkökulmia Orapaatsama:een sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tarkastelemme myös konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat Orapaatsama:n merkitystä nykyajan kontekstissa. Lopuksi esitämme kysymyksiä ja pohdintoja, jotka kutsuvat lukijan syventämään tietoaan ja ymmärrystä Orapaatsama:stä.

Orapaatsama
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Elinvoimainen [2]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Paatsamakasvit Rhamnaceae
Suku: Ristipaatsamat Rhamnus
Laji: cathartica
Kaksiosainen nimi

Rhamnus cathartica
L.[3]

Katso myös

  Orapaatsama Wikispeciesissä
  Orapaatsama Commonsissa

Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.

Kuvaus

Orapaatsaman kuvaus.
Orapaatsaman kypsiä marjoja.

Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Orapaatsama kasvaa 2–4 metriä korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja nelilehtisiä. Orapaatsama kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.

Levinneisyys ja kasvupaikat

Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.[4] Suomessa orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.[5]

Käyttö

Marjoja

Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Orapaatsaman pääasiallinen väriaine on kemferoli. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Barstow, M. & Rivers, M.C.: Rhamnus cathartica IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ Orapaatsama – Rhamnus cathartica Arviointi 2019 punainenkirja.laji.fi. 2019. Viitattu 23.4.2024.
  3. ↑ ITIS (englanniksi)
  4. ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
  5. ↑ Lehdesniittyjen hoito

Aiheesta muualla

Suomalaiset lehtipuut