Nykymaailmassa Ruo’ot on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Ruo’ot herättää suurta uteliaisuutta ja herättää jatkuvaa keskustelua ja pohdiskelua. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Ruo’ot on kehittynyt ja hankkinut uusia ulottuvuuksia, jotka vaativat lisätutkimusta ja -analyysiä. Siksi tässä artikkelissa ehdotamme, että tutkimme Ruo’ot:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä, sen vaikutusta päätöksentekoon ja sen merkitystä globaalissa ympäristössä.
Ruo’ot | |
---|---|
![]() Järviruoko (Phragmites australis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Suku: |
Ruo’ot Phragmites Adans. |
Katso myös | |
Ruo’ot eli silkkiruo'ot (Phragmites) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu noin viisi lajia.[1]
Ruo’ot ovat monivuotisia ja korkeiksi kasvavia heinäkasveja, joilla on suikertava juurakko. Niiden varret ovat pystyjä ja lehdet leveitä. Kieleke on karvamainen. Ruokojen kukinto on suurikokoinen röyhy, jonka tähkylöissä on pitkiä karvoja. Tähkylät ovat tavallisesti viisikukkaisia. Kukista alimmat ovat yleensä hedekukkia tai martoja ja ylimmät kaksineuvoisia. Tähkylöiden kaleet ovat pieniä, odattomia sekä keskenään erikokoisia. Ulkohelpeet ovat selvästi sisähelpeitä pidempiä.[2]
Suvun lajeista Suomessa ja Ruotsissa tavataan vain järviruokoa (Phragmites australis), joka on yleinen. Siitä on myös jalostettu koristekasvina käytettävä lajike: kirjojärviruoko (Phragmites australis ’Variegata’).