Västäräkit

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Västäräkit:tä eri näkökulmista ja näkökulmista. Västäräkit on aihe, joka on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena läpi historian, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoissa kuin faneissakin. Tässä mielessä perehdymme Västäräkit:n eri ulottuvuuksiin analysoimalla muun muassa sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä akateemisella alalla, vaikutusta populaarikulttuuriin. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Västäräkit:stä, syventyen sen merkitykseen, vaikutuksiin ja paikkaan nykytodellisuudessa.

Västäräkit
Västäräkki (Motacilla alba yarrelli)
Västäräkki (Motacilla alba yarrelli)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Västäräkit
Motacillidae
Vigors, 1825
Suvut
Katso myös

  Västäräkit Wikispeciesissä
  Västäräkit Commonsissa

Västäräkit (Motacillidae) on varpuslintuihin kuuluva heimo, johon kuuluu 7 sukua ja 68 lajia[1]. Västäräkeille ominaista on pitkä keikutteleva pyrstö.[2] Heimon linnut ovat pituudeltaan noin 15–18 cm[2] ja ruumiinrakenteeltaan ne ovat hoikkia hyönteissyöjiä, jotka viettävät aikansa yleensä maassa. Ne munivat yleensä 5–6 pilkullista munaa pesäänsä. Suomessa västäräkkien heimosta ainoastaan kirviset (Anthus) ja västäräkit (Motacilla) pesivät kesällä ja ne muuttavat elo-lokakuussa takaisin Pohjois-Afrikkaan, josta ne palaavat huhtikuussa.

Suvut ja lajit

Afrikanvästäräkit (Macronyx)

Kirviset (Anthus)

Västäräkit (Motacilla)

Lajeja, joilla on oma sukunsa

Lähteet

  1. ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 3.4.2018.
  2. ↑ a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 12 (U-Ö), s. 135. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5142-3

Aiheesta muualla