Ahti Heino

Nykymaailmassa Ahti Heino on ongelma, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Rajat ylittävällä ja eri alueet kattavalla vaikutuksella Ahti Heino:stä on tullut keskeinen keskustelun ja keskustelun aihe. Ahti Heino on onnistunut asettumaan keskeiseksi osaksi nykyaikaista keskustelua joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, liike-elämän merkityksen tai päivittäisen elämän vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ahti Heino:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja tulevaisuutta maailmassa, joka kehittyy edelleen nopeaan tahtiin.

Ahti Heino
Henkilötiedot
Syntynyt20. syyskuuta 1921
Koivisto
Kuollut14. tammikuuta 1942 (20 vuotta)
Krivi
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1941–1942
Taistelut ja sodat Jatkosota
Sotilasarvo Korpraali
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari

Ahti Heino (20. syyskuuta 1921, Koivisto – 14. tammikuuta 1942, Krivi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 27. Siviiliammatiltaan hän oli maanviljelijä.

Sotamies, konepistoolimies Heino sai Mannerheim-ristin ritarin arvon 19. lokakuuta 1941. Jatkosodassa hän palveli jalkaväkirykmentti 5:n toisen pataljoonan viidennessä komppaniassa. Hänet ylennettiin korpraaliksi 10. tammikuuta 1942. Heino kaatui 14. tammikuuta 1942 Krivillä.[1] Heino oli nuorin ritari, joka kaatui. Hän kaatui 20-vuotiaana. Hän oli myös ensimmäinen kaatunut ritari, jonka kuolema pystyttiin varmasti todistamaan.[2]

Mannerheim-ristin perustelut

”Ylipäällikkö on pvm:llä 19.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi sotamies Ahti Heinon, joka sodan alusta alkaen on toiminut komppaniansa iskuryhmän kp.ampujana, ollen kaikissa komppanian hyökkäyksissä ensimmäisenä vihollisen kimpussa. 26.8.41 hän, komppanian hyökätessä vihollisen haupitsipatteriin, esitti ratkaisevaa osaa vihollisen tuhoamisessa. 21.9.41 komppanian ollessa puolustuksessa , hän, naapuripataljoonan selvittäessä muodostunutta mottia, liittyi oma-aloitteisesti hyökkäykseen toimien erittäin reippaasti ja rohkeasti hyökäten kp. kädessä ensimmäisenä ja täten ratkaisevalla hetkellä, jolloin hyökkäys oli muuten tyrehtymäisillään, veti vieraan pataljoonan perässään voitokkaaseen ratkaisuun, itse vaikeasti haavoittuen.”[3]

Lähteet

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0

Viitteet

  1. ↑ Hurmerinta, Viitanen 2004: 80.
  2. ↑ Hurmerinta, Viitanen 2004: 483.
  3. ↑ Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 19.5.2020.

Aiheesta muualla