Viljo Vyyryläinen

Tässä artikkelissa tutkimme Viljo Vyyryläinen:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Analysoimme kuinka Viljo Vyyryläinen on ollut ratkaisevassa roolissa nykyisten trendien kehityksessä ja miten sen vaikutus on tunkeutunut eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan. Lisäksi tarkastelemme lähemmin Viljo Vyyryläinen:n perintöä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme havaita ympärillämme olevaa maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Viljo Vyyryläinen:n merkitystä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Viljo Vyyryläinen
Henkilötiedot
Syntynyt29. huhtikuuta 1917
Johannes
Kuollut24. heinäkuuta 1976 (59 vuotta)
Kaarina
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1939–1944
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota
Sotilasarvo ylikersantti
Kunniamerkit Mannerheim-ristin ritari

Viljo Ilmari Vyyryläinen (29. huhtikuuta 1917 Johannes – 24. heinäkuuta 1976 Kaarina) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Hän oli kotoisin Littoisista.

Viljo Vyyryläisen isä oli Johanneksen kunnanesimiehen poika, myöhemmin muurari Anton Arvid Vyyryläinen (s. 31.5.1877 Johannes) ja äiti meijerinhoitaja Adolfina Henriette Westerlund, molemmat Vaahtolan kylästä, vihitty Johanneksessa 1.12.1901.[1] Sisällissodassa Viljon isä toimi punaisten puolella Johanneksen vallankumoustuomioistuimen syyttäjänä ja elintarvikelautakunnan puheenjohtajana, ja hänet tuomittiin kuolemaan sodan päätyttyä Viljon ollessa vuoden ikäinen.[2]

Asepalvelus ja sota

Viljo Vyyryläinen suoritti varusmiespalveluksensa Rannikkotyksitörykmentti 2:ssa, jossa hän sai tykkimiehen koulutuksen ja kansimiehen erikouskoulutuksen. Varusmiespalvelus päättyi syksyllä 1939 vain muutama kuukausi ennen talvisotaa. Talvisodan aikana Vyyryläinen osallistui vihollisen panssarivaunun tuhoamiseen Säkkijärven Vilaniemessä. Jatkosodassa Vyyryläinen osallistui muun muassa Viipurinlahden ja Koiviston saarten taisteluihin kesällä 1941. Hänet ylennettiin korpraaliksi saman vuoden joulukuussa. Vyyryläisen luonnetta kuvailtiin hurjapäiseksi ja rohkeaksi.[2]

21. joulukuuta 1944 alikersantti Vyyryläinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 181. Ansioiksi katsottiin toiminta korpraalina Viipurinlahden taisteluihin kuuluvassa Teikarsaaren taistelussa kesällä 1944, jolloin Vyyryläinen otti oma-aloitteisesti johtoonsa kaksi joukkuetta sen jälkeen, kun joukkueiden johtajat olivat haavoittuneet. Vyyryläinen johti vastaiskua, mikä "erinomaisen tehokkaasti vaikutti vihollisen työntämiseen mereen ja lopulliseen tuhoamiseen". Taistelujen loppuvaiheessa hän organisoi saaren pohjoisosaan uuden puolustuslinjan ja johti joukkoja vihollisen noustessa maihin, kunnes paikalle saatiin kuljetettua suomalaisupseereita. Kun kaikki lääkintämiehet olivat joko haavouttuneet tai kaatuneet, järjesti Vyyryläinen haavoittuneiden huollon ja evakuoinnin "mitä vaikeimissa olosuhteissa". Vyyryläinen valtasi henkilökohtaisesti neljä vihollisen konekivääriä taistelun aikana ja poistui saarelta viimeiseinä perääntymiskäskyn saavuttua.[3][4] Taistelussa Vyyryläinen haavoittui lievästi käteen ja päähän.

Sodan jälkeen

Talvisodan aikana Vyyryläisen äiti joutui evakkoon Piikkiöön, jonne Viljokin asettui. Sittemmin sodan jälkeen hän rakensi perheelleen omakotitalon Kaarinaan. Vyyryläinen oli puoluekannaltaan sosialidemokraatti ja istui Kaarinan kunnanvaltuustossa 1954–1976. Hän toimi sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja kunnalliskodin johtokunnan puheenjohtajana. Vyyryläinen oli siviiliammatiltaan muurari.

Vyyryläinen ylennettiin ylikersantiksi 23. joulukuuta 1968.

Vyyryläinen kuoli 59-vuotiaana Kaarinassa 24.7.1976. Hänet on haudattu Turkuun Katariinan hautausmaalle.[4]

Muuta

Vaasan rannikkojääkäripataljoonan perinnepäivä, 5.7. on Teikarsaaren taistelujen raskaimman päivän vuosipäivä. Upinniemen ja Dragsvikin varuskunnissa on Teikarsaaren taistelujen muistokivet.[5]

Lähteet

  • Lions Club Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993)
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0
  • Kukkonen, Heimo 2009: Viljo Vyyryläinen Punaorpo - Marskin ritari - luottamusmies. Poliittisen historian julkaisuja 35, Turku.
  • Arvaja, Matti 2010: Punaorvosta kasvoi Marskin ritari ja kunnallisalan luottamusmies Kaarinaan. Turun Sanomat 10.1.2010.
  1. ↑ Hiski-tietokanta: Johanneksen kastettujen ja vihittyjen luettelot
  2. ↑ a b Kersantti Viljo Vyyryläinen Rannikkotykistomuseo. Viitattu 20.3.2025.
  3. ↑ Mannerheim-ristin ritarien säätiö - Ritarit www.mannerheim-ristinritarit.fi. Viitattu 20.3.2025.
  4. ↑ a b Viljo Vyyryläistä, 26, vastaan juoksi 50 omaa sotilasta aivan pakokauhun vallassa. 12.8.2021. Mannerheim-ristin ritarit. Viitattu 20.3.2025.
  5. ↑ Valtteri Vesarinne: Jatkosodan unohdettu ratkaisutaistelu 17.7.2023. Ruotiväki. Viitattu 20.3.2025.