Paavo Korpi

Nykymaailmassa Paavo Korpi on aihe, joka yllättää ja kiehtoo miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykypäivään Paavo Korpi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja sen vaikutus on ollut läsnä lukemattomilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Vuosien varrella Paavo Korpi on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnallisiin, poliittisiin, taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin ja vakiinnuttanut itsensä yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme Paavo Korpi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Paavo Armas Korpi
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1919
Sievi, Pohjois-Pohjanmaa
Kuollut8. joulukuuta 1941 (22 vuotta)
Poventsa, Karjalan tasavalta, Venäjä
Ammatti Maanviljelijä
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi Suomi
Palvelusvuodet 1940–1941
Taistelut ja sodat Jatkosota
Sotilasarvo Alikersantti, Taistelulähettialiupseeri
Kunniamerkit Mannerheim-risti

Paavo Armas Korpi (18. marraskuuta 1919 Sievi – kadonnut 8. joulukuuta 1941 Poventsa) oli Mannerheim-ristin ritari numero 34.

Elämäkerta

Paavo Korpi kuvattuna 13 päivää ennen katoamistaan, 25. marraskuuta 1941.[1]

Talvisodan sytyttyä Paavo Korpi hakeutui vapaaehtoisena asepalvelukseen. Hänellä oli aluksi tavoitteena päästä sotapoliisiksi. Esimiehet kuitenkin huomasivat Korven poikkeukselliset taidot konepistooliampujana ja hänet siirrettiin Jääkäripataljoona 2:en toiseen komppaniaan, jossa hän toimi ensin komppanianpäällikön lähettinä. Jatkosodan alussa hän sai johtoonsa komppanian komentoryhmän toimien taistelulähetti-aliupseerina. Erittäin taitavana ja rohkeana kp-ampujana hän kunnostautui niin, että 13. marraskuuta 1941 hänet nimitettiin ensimmäisenä keskipohjalaissoturina Mannerheim-ristin ritariksi numero 34.

Pian Korven nimittämisen jälkeen suomalaiset joukot valtasivat Poventsan kaupungin, ja väsyneet joukot asettuivat hetkeksi lepoon. Myös Korpi komentoryhmineen teki näin löytäen majapaikan Stalinin kanavan varrella olevasta mökistä. Aamuyöllä 8. joulukuuta 1941 neuvostoliittolaiset räjäyttivät Stalinin kanavan patojen sulkulaitteet, jolloin vesi tulvi Poventsaan. Tulva vei mennessään sotilaita, autoja, taloja ja siirteli jopa panssarivaunuja. Myös mökki, johon Paavo Korpi tovereineen oli majoittunut, oli hetkessä veden ympäröimä. Miesten lähdettyä etsimään tietä tulvasta poispäin, vesi vei Paavo Korven ja osan hänen tovereistaan. He todennäköisesti hukkuivat jäätävään tulvaveteen. Ruumiita ei löydetty.

Paavo Korpi on siunattu kentälle jääneenä Sievin sankarihautaan.

Mannerheimin ristin nimitysesitys

Jääkäripataljoona 2:n komentajan esitys

Jääkäripataljoona 2:n komentajan, majuri T. Häkkisen 8.10.1941 allekirjoittama ja pataljoonan adjutantin, luutnantti P. Larin varmentama esitys Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämisestä alikersantti Paavo Armas Korvelle:

14.7.1941 Kartohjärven taisteluissa vaijensi ja valtasi kp:lla, tunkeutuen rohkeasti keskelle vihollista, hyökkäävää komppaniaansa pahasti häirinneen vihollisen 4-piippuisen it.kk:n.
19.7.1941 Käytti menestyksellisesti kp:aan Kotajselän taisteluissa tuhoten kymmeniä ryssiä.
6.9.1941 Enemajoen taisteluissa hän joukk.johtajan kaaduttua rohkealla toiminnallaan kolmen toverinsa avustamana tuhosi kp:lla kaksikymmentä ryssää ja otti vangiksi neljäkymmentä täten raivaten tien joukkueelle tavoitteeseen.
7.9.1941 Hän kahden toverinsa kanssa otti haltuunsa vih. vallatun kevyen ps.auton noin 7 km. päässä Syväriltä ja ajoi sillä kovasta vih.torjuntatulesta huolimatta komppaniansa kärjessä kaikkien ensimmäisenä kohti Syväri, tuhoten auton pk:lla neljä vihollisen km.autoa. Tämän jälkeen hän ajoi hurjasti läpi vihollisen aina Syvärin rannalle tuottaen viholliselle raskaita tappiota ja pitäen maantietä vapaana, kunne hv:t ja kärkikomppania olivat saavuttaneet Syvärin.

Myös kaikissa muissa taisteluissa on hän osoittanut pelottomuutta ja taitavuutta komppanian komentoryhmän johtajana ja taistelijana.

Jääkäripataljoona 2:n komentajan esitys on lähetetty Päämajaan Karjalan Armeijan Esikunnan kirjelmällä N:o 3266/I/22/19.10.1941. Esitys on kirjattu Päämajan komento-osastolla 21.10.1941 (N:o 1620).

Komentoesikunnan päällikön esittely

”Ehdotetaan Kar.A:n komentajan kenraali E. Heinrichsin esityksestä, että komentoryhmän joht. alikersantti Paavo Armas Korvelle myönnettäisiin Mannerheimin R 2…”

Vapaudenristin ritarikunnan hallitus on 4.11.1.941 laatinut suosituskirjelmän ylipäällikölle. Esityslistan alkuperäinen päivämäärä .10.1941 on korjattu nimityspäivämääräksi 13.11.1941.

Viralliset nimitysperustelut

”Ylipäällikkö on pvm:llä 13.11.1941 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Paavo Armas Korven…”

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ valokuvaaja J. Vuorela: Mannerheimristin ritari alikersantti Korpi, Paavo K. JP 4. www.finna.fi. Viitattu 6.11.2020.

Aiheesta muualla