Jorma Hämäläinen

Nykymaailmassa Jorma Hämäläinen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Jorma Hämäläinen on osoittautunut aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, synnyttää keskusteluja, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Jorma Hämäläinen:n merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Samoin Jorma Hämäläinen on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on synnyttänyt lukuisia edistysaskeleita ja löytöjä, jotka ovat mullistaneet ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Jorma Hämäläinen:n vaikutusta ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Tämä artikkeli käsittelee kaukopartioupseeria. Yritysjohtaja Jorma Hämäläisestä on eri artikkeli.
Jorma Hamalainen

Jorma Hämäläinen (23. syyskuuta 1918 Lieksa – 14. huhtikuuta 1962) oli kaukopartioupseeri ja Mannerheim-ristin ritari numero 49.[1]

Talvisodassa Hämäläinen oli konekivääriampuja Kanneljärvellä ja Summassa. Hänet komennettiin upseerikouluun, josta hän valmistui vielä sodan kestäessä. Hämäläisen kyvyt johtajana ja partiotehtävissä havaittiin jo tuolloin.[2]

Jorma Hämäläisen kaukopartioura käynnistyi ns. siviilisissien partiomatkalla Stalinin kanavalle.[1]

Jatkosodan aikana hän kuului Osasto Marttinaan.[1] Hämäläistä pidettiin miestensä keskuudessa harkitsevana ja huolehtivana johtajana.

Mannerheim-ristin myöntämisperusteissa korostuu Hämäläisen johtamien partioiden tuloksellisuus yhdistyneenä pieniin omiin tappioihin.[3]

Lähteet

  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6224-0
  • Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet, WSOY: Porvoo 1972 ISBN 951-0-00639-4.

Viitteet

  1. ↑ a b c Hurmerinta, Viitanen 2004: 100.
  2. ↑ Karhunen 1972: 419–421.
  3. ↑ Hurmerinta, Viitanen 2004: 102–103.

Kirjallisuutta