Asekoulu

Asekoulu on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan. Siitä on tullut keskustelunaihe eri aloilla politiikasta tieteeseen. Sen vaikutus yhteiskuntaan on ollut merkittävä, ja sen relevanssi on edelleen analyysin ja pohdinnan aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Asekoulu:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenaan tarjota kattava ja objektiivinen näkemys tästä aiheesta. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä vuosien varrella ja sen vaikutusta nykyään.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Siviilikäyttöön peruskorjattu, Asekoulun käytössä ollut kasarmirakennus Kokkolan Pikiruukissa.
Asekoulun lippu

Asekoulu oli Suomen puolustusvoimiin kuulunut sotilasopetuslaitos, joka toimi Helsingissä, Harjavallassa, Kokkolassa, Kuopiossa ja Lahdessa. Se vastasi ase- ja taisteluvälinealan koulutuksesta kantahenkilökunnalle ja varusmiehille. Varusmiehistä koulutusta saivat ainakin asesepät, taisteluvälinealiupseerit ja -upseerit. Taisteluvälinekoulutuksessa varusmiehet jaettiin jalkaväen -, ilmatorjunnan - ja tykistön koulutuslinjoihin.

Asekoulu aloitti toimintansa Kokkolan kaupungissa vuonna 1973, mutta se perustettiin jo 1919.

Koulun joukko-osastolipussa on punaisella pohjalla Suomen vaakunaleijona miekkoineen alasimen päällä.

Historia

Joukko-osasto aloitti toimintansa nimellä Aseseppäkolu Helsingin Katajanokalla. Jatkosodan loppuun asti koulun johtajana toimi tunnettu jääkäriupseeri, myöhempi jääkärieverstiluutnantti John Rosenbröijer.

Kesällä 1963 Asekoulu siirtyi Kuopioon. Silloinen Kuopion Asevarikko luovutti Asekoululle asehuoltolan tilat ja sijoitti asehuoltolan vanhaan puukasarmiin. Suuren Neulamäen alueella toimi tuosta lähtien sekä asevarikko että Asekoulu.

Asekoulu muutti Kokkolaan vuonna 1973 Pikiruukin kasarmille.

Koulu siirrettiin Lahden varuskuntaan Lahteen puolustusministeri Anneli Tainan päätöksellä kesäkuun 1996 ja vuoden 1997 välillä. Asekoulusta tuli osa silloisen Hämeen Rykmentin Teknistä Koulutuskeskusta (TeknKoulK/HämR). Samalla alueella toiminut Keskusvarikko 8 siirtyi Senaatti-kiinteistöjen (Valtion kiinteistölaitos) hallintaan.

Nyttemmin koulun toiminnot on yhdistetty muihin huollon koulutuksiin puolustusvoimissa, lähinnä Hämeen Rykmentin Huoltokouluun. Aseseppäaliupseerit koulutettiin Hämeen Rykmentissä. Rykmentti lakkautettiin 31.12.2014.

Johto

Asekoulun johtajana ovat toimineet mm.:

  • kapteeni F. P. Yrjölä 1919 - ?
  • majuri Karl Eklund 1.2.1921 - 23.9.1923
  • everstiluutnantti Birger Linkomies 24.9.1923 - 30.7.1925 ja 20.9.1927 - 31.10.1929
  • majuri Fritz Asplund 1.8.1925 - 19.9.1927
  • majuri Arvo Saloranta 17.10.1929 - 28.2.1939
  • majuri Yrjö Prinkki 1.3.1939 - 13.8.1942
  • kapteeni Bertel Olin virkaatekevä 14.8.1942 alkaen
  • jääkärieverstiluutnantti John Rosenbröijer 8.1.1943 - 2.12.1944
  • majuri Ilmari Juvonen 3.1. - 3.3.1945
  • kapteeni Matti Tavela virkaatekevä 2.7.1945 asti
  • majuri Alvian Mauranen 3.7.1945 - 5.1.1946
  • majuri Åke Sandström 5.1. - 12.8.1946
  • kapteeni Mauri Raunto viransijainen 12.10.1946 asti
  • insinöörimajuri Jaakko Ilmari Ulvinen 12.10.1946 - 16.1.1951
  • majuri Eino Oravanainen 17.1.1951 - 12.9.1954
  • everstiluutnantti Erkki Vara 18.8.1954 - 16.9.1956
  • everstiluutnantti Toivo Kallio 1.10.1956 - 20.3.1958
  • everstiluutnantti (Jouko) Jukka Kolehmainen 21.3.1958 - 10.6.1969
  • everstiluutnantti Kari Tolvanen 10.6.1969 - 13.12.1971
  • eversti Raimo Sihvola 14.12.1971 - 12.4.1979
  • everstiluutnantti Jaakko Virkajärvi 13.4.1979 - 27.5.1983
  • everstiluutnantti Juha Tyynelä 28.5.1983 - 23.1.1987
  • everstiluutnantti Jarmo Mattila 24.1.1987 - 28.2.1993
  • everstiluutnantti Markku Karvonen 1.3.1993 - 1996
  • komentaja Kari Eronen 1996 - 2000
  • majuri Vesa Kouhia