Tankar

Nykymaailmassa Tankar on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä Tankar yksilönä, tärkeä päivämäärä tai ajankohtainen aihe, sen merkitys ja vaikutukset näkyvät kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Teknologian ja globalisaation myötä Tankar on alkanut olla ratkaisevassa roolissa suhteissamme, työskentelyssämme ja toimeentulossamme nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tankar:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Tankarin majakka elokuussa 2010.
Tankarin kirkko heinäkuussa 2006.

Tankar on majakkasaari Perämerellä Kokkolan edustalla. Saarella sijaitsevat Tankarin majakka ja yksi Ilmatieteen laitoksen rannikkosääasemista. Saarella on aiemmin toiminut myös luotsiasema[1]. Kokkolasta Tankariin on matkaa noin 17 kilometriä.

Historia

Saari nousi merestä noin 1200-luvulla maankohoamisen seurauksena. Saaren ensimmäisten asukkaiden uskotaan olleen hylkeenpyytäjiä, joita liikkui alueella runsaasti. 1500-luvulla hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohdaksi vakiintunut karu luoto sai jo varhain tunnuksekseen merimerkin. Merenkulkijoiden oppaaksi rakennettiin kivikummeli, jonka näkyvyyttä lisäsi kummelista esiin pistävien rautatankojen päihin kiinnitetyt tynnyrit. Aiemmin Klippan-nimisenä tunnettu saari sai merimerkkinsä ansiosta nimen Tankokari, josta myöhemmin muotoutui saaren nykyinen nimi Tankar. Kalastuksen kasvaessa saarelle rakennettiin pieniä mökkejä, joissa kalastajat asuivat pyyntiajan ja heillä oli saarella myös omia kotieläimiään. Etenkin lampaat aiheuttivat saaren luonnolle suurta tuhoa syömällä saaren miltei paljaaksi. Majakka rakennettiin 1889 ja sähköistettiin 1961, jota ennen saarella toimi valokoppi eli lyysi.

Luonto

Tankarin luonto on monipuolinen. Pohjoispuolen kivikko tarjoaa lintuharrastajille lintujen seurantamahdollisuuksia. Saarella kulkee noin kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella kerrotaan Tankarin luonnosta.

Saarella toimii BirdLife Keski-Pohjanmaan ylläpitämä Tankarin lintuasema. Aseman vapaaehtoiset lintuharrastajat tarkkailevat lintujen muuttoa, sekä rengastavat pesiviä ja muuttavia lintuja. Keskimäärin vuodessa rengastetaan 1500 lintua. Lintuasema toimii vanhan hiilipajan tiloissa.

Ilmasto

Tankarin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,1 −3,1 0,1 4,3 9,8 14,9 18,7 17,9 13,3 7,3 2,8 0,1 ka. 7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,0 −8,5 −5,5 −1,2 3,9 9,5 13,6 13,2 9,1 3,9 −0,6 −3,9 ka. 2,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,4 −5,8 −3,1 1,1 6,1 11,5 15,7 15,3 11,1 5,7 1,2 −1,8 ka. 4,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,1
−7,0
−3,1
−8,5
0,1
−5,5
4,3
−1,2
9,8
3,9
14,9
9,5
18,7
13,6
17,9
13,2
13,3
9,1
7,3
3,9
2,8
−0,6
0,1
−3,9
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Rakennukset

Tankarin vanhin yksityinen rakennus, kalastajamökki ”Sjöbloms bastu”, on vuodelta 1768. Saaren keskiosassa sijaitseva Tankarin kirkko on rakennettu vuonna 1754. Suurin osa saaren vanhoista rakennuksista suojeltuja. Mökkien lisäksi Tankarissa on myös muutama vanha huvila ja nykyaikainen luotsiasema.

Matkailu

Tankarissa toimii hylkeenpyyntimuseo, joka on auki sopimuksen mukaan. Matkailijoita varten on vierasvenelaituri, vierasmaja, kahvio ja grillikatos. Kesällä saarelle järjestetään päivän mittaisia retkiä m/s Jennyllä ja joinakin talvina saarelle on päässyt autolla aurattua uraa pitkin.

Lähteet

  1. ↑ Finnpilot keskittää toimintojaan Kokkolaan - Finnpilot koncentrerar verksamhet till Karleby - ePressi www.epressi.com. 21.11.2012. Viitattu 23.8.2023.

Aiheesta muualla