Nykymaailmassa Hagströmin nahkatehdas on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Hagströmin nahkatehdas:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Monipuolinen ja yhteiskuntavaikutteinen Hagströmin nahkatehdas on aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten uteliaisuutta ja kiinnostusta. Syntymisestään nykypäivään Hagströmin nahkatehdas on käynyt läpi merkittäviä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Tässä artikkelissa tutkimme Hagströmin nahkatehdas:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa.
Hagströmin nahkatehdas | |
---|---|
![]() Nahkatehtaan kellotorni ja tehdasrakennuksia. |
|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Kokkola |
Aloitti toimintansa | 1896 |
Lopetti toimintansa | 1981 |
Tuotteet | käsineet ja nahkatuotteet |
Perustaja | Anders Hagström |
Perustettu | |
Työntekijöiden määrä (1950-luku) | 600 |
|
Ab Hagströms Lederfabrik – Hagströmin Nahkatehdas Oy oli Kokkolassa vuosina 1896–1981 toiminut, käsineitä ja muita nahkatuotteita valmistanut yritys, joka oli alueen suurimpia työnantajia. Anders Hagströmin perustama yritys työllisti 1950-luvulla noin 600 henkeä ja valmisti muiden nahkatuotteiden ohella 300 000 paria työrukkasia vuodessa.[1] Hagströmin kulma kellotorneineen on yhä yksi Kokkolan maamerkeistä.[2][3]
Jo 16-vuotiaana Anders Hagström oli perustanut pienen sahan, joka kuitenkin pian tuhoutui ilman vakuutuksia. Vuonna 1896 isäänsä pienestä pitäen nahkojen parkitsemisessa auttanut ja nyt 20-vuotias Anders Hagström perusti Kaarlelaan oman nahkurinverstaan. Hänen vaimonsa, räätäli Elin Maria Söderström ryhtyi johtamaan tehtaan ompeluosastoa. Hagströmien yhteensä 20 lapsesta kolme poikaa jatkoi tehtaan johtamista.[3] Carl (1903–1967), Olof (1906–1967) ja Sven Hagström (1910–1992) ottivat vuorollaan harteilleen kasvavan yrityksen johtamisen.[1]
Yritys lähti kasvuun ja siirrettiin vuonna 1903 Kokkolaan, jossa se toimi konkurssiinsa 1981 asti[4]. Kehittyneen valmistustekniikan ansiosta tehdas pystyi tekemään samasta raaka-ainemäärästä 10–15 prosenttia enemmän tuotteita kuin kilpailijat. Mitään ei hukattu: vuodista irrotetuista karvoista kehrättiin karvalankaa mattojen tekoon.[1][2]