Nykymaailmassa Aureen Korpijärvi:stä on tullut yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi aihe yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Aureen Korpijärvi:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa eri näkökohtiin, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja tapaamme suhtautua muihin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aureen Korpijärvi:n merkitystä, sen vaikutuksia ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.
Aureen Korpijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Kunnat | Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Parkanonjärven alue (35.53) |
Laskujoki | oja Iso Korpijärveen [1] |
Järvinumero | 35.538.1.021 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 169,8 m [1] |
Rantaviiva | 1,143 km [2] |
Pinta-ala | 0,06027 km² [2] |
|
Aureen Korpijärvi [1] eli Aureen Kovero [2] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Haavistonperällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Aureen Korpijärvi on osa Nerkoonjärven valuma-aluetta.[2][1]
Järven pituus on 450 metriä, leveys 180 metriä ja sen pinta-ala on 6,0 hehtaaria. Se sijaitsee Korpijärvennevan pohjoispäässä Koukkukorven ja Kukkulan välissä. Suot kummallakin puolella on tiheästi ojitettua ja järveen on kaivettu seitsemän ojaa. Järven pohjoispäästä lähtee laskuoja, joka on samalla suon johto-oja. Se kulkee 1,5 kilometriä Monganniitylle, jossa siihen yhtyy Vähä Jouttijärveltä laskuoja, ja sitten se jatkaa 1,3 kilometriä Iso Korpijärveen. Rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Rannat ovat suota lukuun ottamatta Homppuvuoren kohdalla ja sen vastarannalla. Rannoille ei ole rakennettu asuntoja eikä järvelle johda teitä.[2][1]
Vuoden 1959 painetussa peruskartassa järven nimi oli "Korpijärvi" ja siitä lähtevä laskuoja oli jo tuolloin kaivettu uoma. Se johti Mongonniitylle ja loppui sinne. Vuoden 1984 painetussa peruskartassa uomaa oli suo-ojien kaivamisen yhteydessä jatkettu eteenpäin Iso Korpijärvelle saakka. Tähän karttaan on nimeen lisätty etumääre "Aureen", jotta sitä ei sekoitettaisi Iso Korpijärveen, jota kutsuttiin ilmeisesti myös "Korpijärveksi".[3][4]