Nykymaailmassa Ahvenlammi (Ylöjärvi, Kyrönlahti) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Olipa kyseessä akateeminen, poliittinen, sosiaalinen tai kulttuurinen, Ahvenlammi (Ylöjärvi, Kyrönlahti) on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion. Sen merkitys ja merkitys ovat kehittyneet ajan myötä, mikä osoittaa sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on perehtyä Ahvenlammi (Ylöjärvi, Kyrönlahti):n eri ulottuvuuksiin ja tutkia sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Ahvenlammi (Ylöjärvi, Kyrönlahti) edustaa alkuperästään sen vaikutukseen nykyisyyteen asti keskeistä aihetta, joka ansaitsee analysoinnin ja perusteellisen keskustelun.
Ahvenlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Ylöjärvi |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
Laskujoki | oja Koikeroiseen [1] |
Järvinumero | 35.593.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 110,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,863 km [2] |
Pinta-ala | 0,0296 km² [2] |
Tilavuus | 0.000070 km³ [3] |
Suurin syvyys | 7 m [3] |
Valuma-alue | 0,3 km² [3] |
|
Ahvenlammi [1] eli Ahvenlampi [2] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen. Ahvenlampi on osa Karhejärven aluetta.[2][1]
Lampi on 250 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 3,0 hehtaaria. Lammen luoteispäässä on kaivettu kaksi kapeaa lahtea, jotka ulottuvat tielle asti. Se lahti, jossa on laskuojan suu, on 100 metriä pitkä. Laskuoja on 150 metriä pitkä. Valuma-alue on vain 0,3 neliökilometriä, joten veden laskennallinen viipymä lammessa on 342 vuorokautta. Rantaviiva on 850 metriä pitkä ja ainoat talot rannan lähettyvillä kuuluvat maalilalle. Kantatie 65 ohittaa järven 400 metrin päästä idässä ja yhdystieltä 2771 erkaneva tie johtaa lammelle.[1][3]
Lammen vedenlaatua on tutkittu vuosina 1969 ja 1999. Viimeisen tutkimuksen mukaan vesi oli lievästi ruskeaa ja siinä oli kohtalaisesti humusta. Veden happamuustaso oli normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Vedessä oli fosforia lievästi kohonneita arvoja ja sen mukaan järvi oli karun ja lievästi rehevöityneen järven tasoa. Talvella pitoisuudet kohoavat, joten silloin lievästi rehevän raja-arvo ylittyi. Ainoa happipitoisuuden mittaus tehtiin 3 metrin syvyydestä ja sen arvot olivat hyvät. Vuoden 1963 mittauksessa oli todettu alusveden happivajetta, koska vesi oli lämpötilakerrostunutta.[3]
Vanhassa Ylöjärven pitäjänkartassa noin 1840-1850-luvuilta lampi on merkitty karttaan ja sen nimi kirjoitettiin "Ahvenlampi". Laskuoja piirrettiin kulkemaan samalla tavalla kuin nykyäänkin. Kartassa ero nykyiseen lampeen oli sen pyöreä muoto. Vielä vuoden 1962 peruskartassa järvi oli vielä pyöreä, mutta seuraavassa peruskartassa vuodelta 1982 järveen on kaivettu kaksi maantielle asti ulottuvaa lahtea, joista toisessa oli myös laskuojan luusua.[4][5][6]