Ojalammi:n maailmassa on aina ollut kiehtovaa ja jatkuvaa kiinnostusta löytää lisää tästä aiheesta. Tutkimalla sen historiallista alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan tai sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, Ojalammi on edelleen keskustelun ja keskustelun aihe eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ojalammi:n eri puolia ja sen kehittymistä ajan myötä sekä sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin. Ojalammi on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan populaarikulttuurin merkityksestä sen merkitykseen tieteessä ja teknologiassa, ja se on edelleen tutkimuksen ja kiinnostuksen kohde tänään.
Ojalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Parkano |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | suo-oja Laholuomaan [1] |
Järvinumero | 35.556.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 143,1 m [1] |
Rantaviiva | 1,137 km [2] |
Pinta-ala | 0,07695 km² [2] |
|
Ojalammi [1] eli Ojalampi [2] on Pirkanmaalla Parkanossa Laholuoman kylässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kovesjoen valuma-alueeseen. Ojalammi on osa Laholuoman valuma-aluetta.[2][1]
Lammen pituus on 400 metriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala on 7,7 hehtaaria. Se sijaitsee Puurokeitaalla luonnonsuojelualueella siten, että vain lammen itäranta ei kuulu suojeluun. Lampeen laskee kolme lyhyttä pelto- ja metsäojaa. Lammen laskuojan luusua sijaitsee sen lounaisrannassa. laskuoja on kaivettu suo-oja, joka virtaa kaksi kilometriä ennen muuttumistaan luontaiseksi puroksi (luoma). Tässä vaiheessa sitä kutsutaan jo Laholuomaksi. Rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä. Pohjois- ja etelärannat ovat avosuota ja muuta rannat ovat kermejä sisältää rämettä. Itäpuolella sijaitsee maatila, jonka pellot ulottuvat lammen lähelle. Peltojen ja rannan välissä on kuitenkin pari vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 13247, joka yhdistää Suomijärven ja Laholuoman kylät.[2][1]
Lampi on 574 hehtaaria laajan Puurokeidas-Hannankeitaan Natura 2000-alueen (FI0336006) ainoa vesistö.[3]
Vanhoissa 1800-luvun pitäjänkartoissa sitä kutsuttiin "Ojajärveksi".[4]