Tänään astumme Hulolampi:n jännittävään maailmaan. Opimme sen tärkeydestä, sen suhteesta eri opintoaloihin ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi analysoimme sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Tämän artikkelin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Hulolampi:stä tärkeän ja kiinnostavan aiheen kaikille.
Hulolampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Ikaalinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kyrösjärven alue (35.52) |
Laskujoki | oja Mylly-Kartun jokeen [1] |
Järvinumero | 35.522.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 101,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,397 km [2] |
Pinta-ala | 0,00852 km² [2] |
|
Hulolampi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisissa Mettälänperällä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Hulolampi on osa Mylly-Kartun joen valuma-aluetta.[2][1]
Soikea lampi on 200 metriä pitkä, 60 metriä leveä ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Se sijaitsee metsäalueella peltojen läheisyydessä. Siihen laskee muutama suo- ja pelto-oja ja sen oma laskuoja lähtee lammen eteläpäästä. Pohjoisesta lampeen laskevat Hulosuon suo-ojien vedet. Laskuoja on kilometrin pituinen ja se yhtyy Mylly-Kartun jokeen Kolmihaaran ja Latikankosken välissä. Samaan laskuojaan liittyy myös Paskolammin laskuoja. Rantojen läheisyydessä sijaitsevat vain läheisen Suojasen maatilan rakennuksia. Lammen taakse kiertää yksi metsätie.[1]
Vuonna 1817 on jätetty yhteishakemus saada laskea "Husolammi" ja Teijärvi. Sen teki toimitusmaanmittari C.P. Hornborg ja hankkeelle on annettu päätös vuonna 1820.[3][4]