Bernard Katz
Nykyään Bernard Katz on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen eri alueilla, niin työelämässä, arjessa kuin akateemisella alalla. Sen vaikutus on tullut käsin kosketeltavaksi käytännössä kaikilla yhteiskuntamme osa-alueilla, ja se on vaikuttanut merkittävästi tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja toimimme digitaalisessa ympäristössä. Tästä syystä on erittäin tärkeää ymmärtää ja analysoida syvällisesti ja kriittisesti Bernard Katz:n roolia jokapäiväisessä elämässämme sekä sen läsnäolon mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Bernard Katz:een liittyviä eri näkökohtia ja sitä, kuinka sen läsnäololla on edelleen olennainen vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan.
| Bernard Katz | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1911 Leipzig, Saksa |
| Kuollut | 20. huhtikuuta 2003 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot |
Leipzigin yliopisto University College London |
| Väitöstyön ohjaaja | Archibald Vivian Hill ja Martin Gildemeister |
| Instituutti |
University College London Sydney Hospital |
| Tutkimusalue | Biofysiikka |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1970) |
|
|
|
Bernard Katz (26. maaliskuuta 1911 – 20. huhtikuuta 2003) oli saksalais-englantilainen biofyysikko. Hän toimi professorina Lontoon University Collegessa vuosina 1952–1978.[1] Hän sai vuonna 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon yhdessä Julius Axelrodin ja Ulf von Eulerin kanssa havainnoista, jotka koskivat hermovälittäjäaineita ja niiden vaikutusmekanismeja.[2]
Lähteet
- ↑ Guardian.co.uk: Obituary - Sir Bernard Katz, Nobel Prize-winner and the founder of modern psychopharmacology guardian.co.uk. Viitattu 7.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Nobelprize.org: Sir Bernard Katz - Biography nobelprize.org. Viitattu 7.7.2010. (englanniksi)
