Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Erwin Neher:een liittyvää. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään, sen sovellusten kautta eri alueilla ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Erwin Neher:tä perusteellisesti, erittelemme sen tärkeimmät ominaisuudet ja korostamme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi nostamme esiin erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joita Erwin Neher:n ympärillä on, sekä mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita niillä voi olla jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Erwin Neher:stä, jotta lukijat saisivat laajemman ja vakaamman käsityksen tästä aiheesta.
Erwin Neher | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. maaliskuuta 1944 Landsberg am Lech, Ylä-Baijeri |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Biofysiikka |
Palkinnot |
![]() |
|
Erwin Neher (20. maaliskuuta 1944, Landsberg am Lech, Ylä-Baijeri) on saksalainen biofyysikko.
Hän on saanut yhdessä Bert Sakmannin kanssa vuoden 1991 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon tutkimuksistaan, jotka koskivat yksittäisten ionikanavien toimintaa soluissa.[1]
Neher opiskeli fysiikkaa Münchenissä ja Wisconsinissa, ja väitteli tohtoriksi vuonna 1970. Vuodesta 1983 hän on ollut Max Planck -instituutissa Biofysiikan ja -kemian osaston johtaja.[2]
Hän on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 1989.[3]