Korinttilainen pylväsjärjestelmä

Nykymaailmassa Korinttilainen pylväsjärjestelmä on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta populaarikulttuuriin. Korinttilainen pylväsjärjestelmä on synnyttänyt kiivasta keskustelua ja inspiroinut lukemattomia tutkimuksia ja julkaisuja. Olipa kyseessä hahmo, historiallinen tapahtuma tai jopa abstrakti käsite, Korinttilainen pylväsjärjestelmä on onnistunut jättämään lähtemättömän jäljen nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Korinttilainen pylväsjärjestelmä:n merkitystä ja vaikutusta tutkimalla sen monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Korinttilainen pylväsjärjestelmä
1. päätykolmio 2. akroterion 3. sima 4. korniisi 6. hammaslista 7. friisi 13. arkkitraavi 14. kapiteeli 17. pylväänvarsi 18. kanneluuri 19. stylobaatti 20. heliks 22. kalathos 23. skotia 24. torus

Korinttilainen pylväsjärjestelmä tai korinttilainen tyyli on yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä, jotka ovat peräisin antiikin kreikkalaisesta arkkitehtuurista. Kaksi muuta ovat doorilainen ja joonialainen pylväsjärjestelmä. Pylväsjärjestelmiin kuuluu pylväiden lisäksi myös entablementti eli palkisto.[1][2] Korinttilaista tyyliä käytettiin erityisesti roomalaisessa arkkitehtuurissa.

Historia

Korinttilainen tyyli kehittyi Kreikassa viimeisenä klassisista pylväsjärjestelmistä klassisella kaudella 400-luvulla eaa.[2] Se kehitettiin korvaajaksi joonialaiselle tyylille, mahdollisesti Korintin kaupungissa, josta tyyli on saanut nimensä.[3] Järjestelmää käytettiin aluksi lähinnä sisätiloissa, kuten Bassain Apollon Epikurioksen temppelissä sekä monissa pyörötemppeleissä, kuten Epidauroksen Asklepieionin Tholoksessa.[2] Varhaisin tunnettu rakennelma, jossa tyyliä käytettiin julkisivussa, on Lysikrateen muistomerkki Ateenassa.

Päätyylinä korinttilaista tyyliä käytettiin kreikkalaisissa temppeleissä suhteellisen vähän. Tyyli yleistyi roomalaisella kaudella ja oli roomalaisten temppeleiden tärkein tyylisuunta. Merkittävin puhtaasti korinttilainen temppeli Kreikassa on Ateenan Olympoksen Zeuksen temppeli, joka sekin saatettiin valmiiksi vasta roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Roomalaiset kehittivät myös kompositapylväsjärjestelmän, jonka kapiteelissa yhdistyvät joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin piirteet.

Ominaisuudet

Korinttilainen pylväsjärjestelmä on klassisista pylväsjärjestelmistä monimutkaisin ja koristelluin. Pylväässä on plintti ja koristeellinen baasi eli jalusta, joka on samanlainen kuin joonialaisissa pylväissä. Pylväänvarsi on hoikka, ja sen kanneluurit eli uurteet ovat myös samanlaiset kuin joonialaisessa pylväässä. Korinttilainen kapiteeli muodostuu korimaisesta kalathoksesta, joka on koristeltu akantin lehdillä, sekä ylälaidan helikseistä. Sen päällä on abakus-laatta.[2]

Esimerkkejä

Tunnettuja esimerkkejä korinttilaisen tyylin käytöstä ovat muun muassa:

Antiikin aikana

Nykyaikana

Lähteet

  1. ↑ Arkkitehtuurin sanakirja. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
  2. ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  3. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 389. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2

Aiheesta muualla