Tytärsaaren majakka

Jos jokin on aina kiehtonut meitä, se on Tytärsaaren majakka. Muinaisista ajoista lähtien Tytärsaaren majakka on ollut tutkimuksen, ihailun ja keskustelun kohde. Olipa sen vaikutus historiaan, vaikutus kulttuuriin tai sen merkitys nyky-yhteiskunnassa, Tytärsaaren majakka on edelleen erittäin kiinnostava aihe niin tutkijoille, ammattilaisille kuin uteliaillekin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Tytärsaaren majakka:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Perusteellisen ja rikastuttavan analyysin avulla toivomme laajentavamme tietämystään ja ymmärrystämme Tytärsaaren majakka:stä ja ehkä jopa löytää uusia puolia, jotka yllättävät meidät. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle Tytärsaaren majakka:n läpi, niin selvitämme yhdessä sen mysteerit ja merkitykset. Älä jää paitsi!

Tytärsaari
Большой Тютерс

Postikortti Tytärsaaren majakasta vuodelta 1917.

Sijainti
Vesistö
Arkkitehtuuri
Korkeus
24 m
Historia
Valmistunut
1904
Varustus
Valon korkeus
75 m
Valonkanto
37,0 km[1]View and modify data on Wikidata
Valon ominaisuudet
Mo(A) W 14sView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C3938View and modify data on Wikidata
List of Lights
MarineTraffic
NGA
116-12960View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

Tytärsaaren majakka sijaitsee Tytärsaaressa, Suomenlahden itäosassa, 75 kilometriä Kotkasta etelään ja noin 18 kilometriä Suursaaresta eteläkaakkoon. Majakka rakennettiin vuonna 1904 ja rakennusmateriaalina käytettiin tiiltä. Majakka on nykyisin Venäjän Leningradin alueella.

Historia

Suomen suuriruhtinaskunnan aika

Venäläiset rakensivat saaren luoteisosaan 24 meträ korkean Suur-Tytärsaaren tiilimajakan vuonna 1904. Majakan loiston korkeus merenpinnasta oli 75 metriä. Majakan miehitys oli majakkamestari ja neljä majakanvartijaa.[2] Tytärsaaren majakan valonlähteenä toimi petrolilamppu, jossa oli kaksi sydäntä. Vilkkulaitteena toimi neljään pääilmansuuntiin erilaista valomerkkiä lähettävä, ruotsalainen von Otterin tekniikasta kopioitu monimutkainen laitteisto. Se vaati jatkuvaa valvontaa, ja venäläiset sijoittivatkin majakkamestariksi eläkkeellä olevan kenraalin. [3]

Suomen itsenäisyyden aika

Vuonna 1918 majakkamestari korvattiin suomalaisella, ja 1930-luvulta majakkaa hoitivat tytärsaarelaiset eikä ulkopaikkakuntalaisia enää käytetty. [3]

Toinen maailmansota

Saaret tyhjennettiin evakuointikäskyllä asukkaista ennen talvisotaa 11. lokakuuta 1939, mutta majakkaa ei tuhottu. [4]

Nykyisin

Nykyisin venäläisten sähköistämän majakan valotunnus on 360 astetta kattavat, 15 sekunnin välein näkyvät kolme valkoista vilkkua. Näkyvyys on käytännössä 20 meripeninkulmaa.[3]

Lähteet

  • Anttila, Risto: Lavansaari Seiskari Tytärsaari Haapasaari 1918. KR-kirjat OY, 2006. ISBN 951-9387-60-9
  • Laurell, Seppo: Suomem majakat. Kustannusosakeyhtiö Nemo/Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2
  • Tytärsaariseura - historia Tytärsaariseuran kotisivut. Tytärsaariseura ry. Viitattu 27.2.2011.
  • toim: Syrjälä Kari, Björklund Marjut ja Terkki Viljo: Tytärsaaren talo- ja asukasluettelo vuosi 1939. Meienmaa, 2003, nro 1, s. 1–40. Tytärsaariseura. ISSN 1459-1448

Viitteet

  1. Modèle ] : parametri url puuttuu. (en) NGA List of Lights, Radio Aids and Fog Signals, NGAUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Anttila 2008, s. 132
  3. a b c Laurell 1999, s. 300
  4. http://www.tytarsaari.fi/historia.html

Aiheesta muualla