Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Ruuskeri, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Ruuskeri on monitahoinen aihe, joka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Kautta historian Ruuskeri:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla tieteestä kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa sukeltamme Ruuskeri:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykymaailmaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla yritämme tarjota täydellisen kuvan Ruuskeri:stä ja sen merkityksestä tänään.
Ruuskeri (ven. ja ruots. Родшер, Rödskär) on yksi Suomenlahden ulkosaarista Leningradin alueen länsiosassa Venäjällä sekä tuolla saarella sijaitseva majakka. Ruuskeri sijaitsee noin 18 km Suursaaresta lounaaseen Suomen ja Viron rannikoiden puolivälissä. Ruuskeri on Venäjän läntisin kohta Kaliningradin aluetta lukuun ottamatta.
Ruuskerin soraisella saarella oli valomajakka jo 1818, mutta vuonna 1886 rakennettiin kahdeksankulmainen tiilimajakka.[1]
Saarelle rakennettiin sen kokoon nähden paljon rakennuksia. Suomen itsenäistyttyä niitä oli jo 12.[1] Ruuskeri miehitettiin majakkamestarilla ja 3-4 majakanvartijalla sekä lisäksi sumusireenin hoitajalla 1918. Koska sorarannat kärsivät talvisista jäistä, jouduttiin vuonna 1934 Ruuskeria vahvistamaan uusilla kivivalleilla merenkäyntiä vastaan. Suojaavat kivet tuotiin Suursaaresta.[1]
Suomeen kuuluessaan Ruuskeri oli osa Suursaaren kuntaa,[2] joka oli talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.
Venäläisten sähköistämän majakan valoina toimii 15 sekunnin välein näkyvät kaksi valkoista vilkkua. Näkyvyys on käytännössä 15 meripeninkulmaa.[1]
Majakat |
|
---|---|
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja | |
Suomen entiset majakat |