Nykymaailmassa Vähä-Tarus on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Perustamisestaan lähtien Vähä-Tarus:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Kautta historian Vähä-Tarus on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Vähä-Tarus:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia nykyään ja pohdimme sen merkitystä tulevaisuudessa.
Vähä-Tarus | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Päijät-Häme |
Kunnat | Padasjoki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | Taruksenoja Heiniojaan [1] |
Järvinumero | 14.223.1.012 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 129,8 m [1] |
Pituus | 380 m [1] |
Leveys | 200 m [1] |
Rantaviiva | 1,047 km [2] |
Pinta-ala | 3,685 ha [2] |
Saaria | 1 [1] |
|
Vähä-Tarus [1][2] on Päijät-Hämeessä Padasjoella Vakkilan kylän lähellä sijaitseva järvi. Järvi kuuluu Tarusjärven retkeilyalueeseen ja jonka toinen ranta rajautuu armeijan harjoittelualueeseen [3].[1][2]
Järven pinta-ala on 3,7 hehtaaria, se on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvellä on kartan mukaan yksi saari. Sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä.[1][2][4][5]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Heinjoen valuma-alueeseen (14.223) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,8 metriä mpy.[1][2][6]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |