Berndt Godenhjelm

Berndt Abraham Godenhjelm (30. maaliskuuta 1799 Mäntyharju – 14. joulukuuta 1881 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän maalasi uransa aikana 25 alttaritaulua ja oli näin 1800-luvun keskeisiä alttaritauluja maalanneita taiteilijoita.

Godenhjelm valmistui tuomariksi 1820 ja toimi auskultanttina Turun hovioikeudessa, ja sai varatuomarin arvon vuonna 1826. Lakiopintojen aikana Godenhjelm oli opiskellut myös taidetta ja hän sai vuonna 1827 kutsu tulla opiskelemaan taidetta Pietariin ja apurahan opiskelun turvaksi.^[1] Godenhjelm opiskeli maalausta maisemamaalari Pehr Gustaf von Heidekenin johdolla Tukholmassa 1818 ja kuparipiirustusta Urkinin johdolla Pietarissa. Hän käytti usein ajan tavan mukaan esikuvinaan muiden teoksia.

Godenhjelmin teoksia oli ensi kerran näyttelyssä 1847 Ateneumin ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa sekä Kansallismuseossa. Mäntyharjun kirkossa on ensimmäinen hänen maalaamansa alttaritaulu. Liperin kirkossa on hänen maalaamansa alttaritaulu Kristus ristillä, jonka hän maalasi Pietarissa ollessaan. Se tuotiin 1842 Liperiin. Muita hänen maalaamiaan alttaritauluja ovat muun muassa Ikaalisten Fredrika Sofian kirkon alttaritaulu vuodelta 1874 Kristuksen kirkastuminen, Jämsän kirkon kaksiosainen alttaritaulu vuodelta 1848 ja Kangasniemen kirkon Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään (1851). Godenhjelmin teoksia ovat myös Galatean riemukulku, Oikeus ja viattomuus, Hirvenhiihtäjät, Väinämöisen soitto sekä Oma kuva.

Godenhjelm toimi johtajaopettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1848–1869. Hän oli Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsen 1864 ja Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan jäsen 1852–1868.

Godenhjelmin vanhemmat olivat lääninmaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelm ja Maria Elisabet Argillander. Hänen puolisonsa oli Alexandra Fredrika o.s. Hornborg (1804–1871). Heidän pojastaan Bernhard Fredrik Godenhjelmistä tuli yliopiston lehtori ja professori. Godenhjelmien kolme muuta lasta syntyivät kuolleina.^[1]

• Mäntyharjun kirkko, 1831, Taivaaseen astuminen^[2]
• Sitkan luterilainen kirkko, Sitka, Alaska, 1839, Kristuksen kirkastus^[3]
• Liperin kirkko, 1842, Kristus ristillä^[4]
• Kuopion tuomiokirkko, 1843, Kristus ristillä^[5]
• Johanneksen kirkko, Hamina, 1845, Kristuksen ylösnousemus. Alttaritaulun toisena osana on jäljennös Leonardo da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta^[6][7]
• Lapuan tuomiokirkko, 1845, Kristus ristillä^[8]
• Vihdin kirkko, 1846, Jeesuksen ylösnousemus^[9]
• Jämsän kirkko, 1848, kaksiosainen alttaritaulu, ^[10]
• Janakkalan kirkko, 1851, Jeesus ristillä^[11]
• Kangasniemen kirkko, 1851, Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään^[12]
• Kuhmoisten kirkko, 1860, Maria ja Magdalena ristin juurella^[13]
• Kymin kirkko, Kotka, 1865, Jeesus Getsemanessa^[14]
• Ikaalisten kirkko, 1874, Kristuksen kirkastuminen^[15]

• Hausjärven Mommilan kirkon alttaritaulua pidetään Godenhjelmin työnä ja sen arvellaan olevan 1840- tai 1850-luvulta.^[16]
• Dragsfjärdin kirkossa on Godenhjelmin maalaus Kristus Getsemanessa 1850-luvulta^[17]

• Kuvataiteilijamatrikkeli
• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 232.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Berndt Godenhjelm Wikimedia Commonsissa

• Berndt Godenhjelm Valtion taidemuseon kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuvia teoksista Valtion taidemuseon kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuva alttaritaululuonnoksesta, Museovirasto
• Kauko Sorjonen, H & W Grönqvistin säätiö, Kuva alttaritaulusta Kristuksen kirkastus (Arkistoitu – Internet Archive)
• Alttaritaulu alkuperäiseen paikkaansa, uutinen, Kirkon tiedotuskeskus 21.7.2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Heikki Hanka: B. A. Godenhjelmin kirkollinen taide, kuvat