Johan Stålbom

Nykymaailmassa Johan Stålbom:stä on tullut yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Johan Stålbom:stä on tullut yhä tärkeämpi elämässämme. Johan Stålbom:n vaikutukset ovat moninaiset ja kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueita politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Johan Stålbom:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja haasteita, joita kohtaamme tämän aiheen suhteen.

Johan Stålbom (omakuva)

Johan Stålbom (1712 Uusimaa – 1777 Orräng, Grebon pitäjä, Itä-Götanmaa, Ruotsi) oli suomalainen taidemaalari.

Stålbom muutti Ruotsiin, jossa hän työskenteli etupäässä Itä-Götanmaalla ja Linköpingissä. Hän meni Tukholmaan maalarinoppiin ja 1733 ensin Johan Paschin oppilaaksi ja sitten Lorenz Pasch vanhemman oppilaaksi. Hänen vaiheistaan tiedetään vain, että hän asui Itä-Götanmaalla viimeistään 1740-luvulla. Linköpingin hiippakunnankirjastossa on muun muassa hänen muotokuvansa M. Lidénistä ja H. Sparschuchista ja konsistorissa muotokuva A. O. Rhyzeliuksesta ja P. Fileniuksesta. Pääosa teoksista on sukukokoelmissa Itä-Götanmaalla. Suomessa on vain pari hänen teostaan. Parhaissa töissä näkyy taitava piirtäminen ja voimakkaat mutta eivät hienostuneet värit. Väritykselle on ominaista vahva punertava sävy ja vihertävä tai harmahtava varjostus. Muotokuvista ovat tehneet kaiverruksia Christian Fritzsch ja Carl Gustaf Gillberg.

Lähteet

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)