Jonas Bergman

Tässä artikkelissa tutkimme Jonas Bergman:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan yksityiskohtaisesti. Jonas Bergman on ollut keskustelun ja tutkimuksen aiheena jo vuosia, ja sen vaikutukset näkyvät arjen eri puolilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Jonas Bergman on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja käyttäytyä. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Jonas Bergman on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa syvän ja oivaltavan kuvan Jonas Bergman:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Jonas Bergman (1724 Turku − 1810) oli suomalainen taidemaalari.

Bergmanin julkisia taideteoksia ovat alttaritaulut ja osin muutakin seuraavissa kirkoissa: Sottungan 1753, Paimion,[1] Teijon 1855, Nummen 1859, Maskun, Virttaan ja Yliskylän kirkot. Hän on maalannut seuraavien kirkkojen lehterikuvat: Föglön 1859, Alastaron,[2] Paimion ja Rymättylän 1866.

Hänen puolisonsa oli Ulrika Lang, ja heidät vihittiin 19. lokakuuta 1749. Bergman oli Ulrika Langin isän, kirkkomaalari Claes Lang vanhemman kisällinä.[3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Arimo Lähdeniitty, Kivinenältä kaikki alkoi, esitelmä Paimion seurakunnan vaiheista 7.5.2000. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
  2. ↑ Alastaron kirkko, Alastaron seurakunta
  3. ↑ Voitto Ahonen, Kirkkomaalari Claes Langin vaiheet, Genos 63(1992), s. 42-49, 60. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)