Immanuel Alm

Nykymaailmassa Immanuel Alm on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Immanuel Alm:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian Immanuel Alm on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Immanuel Alm:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.

Immanuel Alm (Emanuel Alm) (1767–1809) oli suomalainen taidemaalari.

Almin isä oli kirkkomaalari Johan Alm.

Vaasalainen Immanuel Alm maalasi kisälliensä kanssa Kaustisen kirkkoon kolmiosaisen alttaritaulun 1794[1]. Keskellä oleva suurikokoinen taulu esittää Jeesusta ristillä, alapuolella sijaitseva Herran Pyhän Ehtoollisen asettamista ja yläpuolella Vapahtajan taivaaseen korottamista. Vuonna 1804 maalatut sivutaulut 'Syntiinlankeemus' ja 'Paimenten kumarrus' poistettiin huonokuntoisina 1800-luvun lopulla. Näitä poistettuja tauluja säilytetään Suomen Kansallismuseossa.

Myös Laihian ja Perhon kirkkoon (1796) hän maalasi alttaritaulut. Perhon kirkon seurakuntasalissa on Almin maalaus Pyhä perhe.[2] Lisäksi hän maalasi Anders Chydeniuksen (1800), S. R. Chydeniuksen ja Jakob Simeliuksen muotokuvat, jotka ovat Kaustisen kirkossa.[3]

Lähteet

  1. ↑ Kaustisen kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Perhon kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Nikkemedia (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Z. Schalin: Om Nykarleby kyrkas bildskrud, mälarena D. Hjulström samt J. och E. Alm Suomen museolehti 76, 108, 1907, 1
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)