Johan Lefrén

Nykymaailmassa Johan Lefrén:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä terveyteen, talouteen, ympäristöön tai kulttuuriin kohdistuva vaikutus, Johan Lefrén on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion. Kun siirrymme 2000-luvulle, Johan Lefrén:n ymmärtämisen ja käsittelemisen tärkeys tulee yhä tärkeämmäksi. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Johan Lefrén:n eri puolia ja analysoimaan sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Monitieteisen lähestymistavan avulla se pyrkii valaisemaan asiaa, joka ei vaikuta elämäämme vain yksilötasolla, vaan jolla on laajamittaisia ​​vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Johan Petter/Peh Lefrén (1784 Turku – 1862) oli suomalainen taidegraafikko ja piirtäjä. Hänen teoksiaan on esillä Ateneumin taidemuseossa. Hän muutti nuorena Ruotsiin, jossa hän toimi armeijan kenraalina. Hän toimi myös Karlbergin sotakoulun johtajana, sotilaspedagogina sekä harrasti suomen kielen tutkimusta ja oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1834–1862.[1]

Lefren oli aikansa merkittävä sotateoreetikko, ja hänen luentonsa julkaistiin kolmiosaisena teoksena, joka on käännetty myös saksaksi.[2] Hänen jälkeenjäänyttä aineistoaan on tallentanut Ruotsissa Krigsarkivet ja Nordiska Museet.[3]

Hän oli kykenemätön työskentelemään 1853 jälkeen sairauden vuoksi.

Puu maisemassa. Göteborgin taidemuseo.
Johan Lefrén, 1861

Teokset

  • Lefrén, J.P. Föreläsningar i krigsvetenskapen vid Kongl. Ingeniör-Corpsen. 1-3. Tukholma 1817–1818. Käännetty myös saksaksi: Über Kriegsentwürfe, 1824

Lähteet

  1. ↑ Kansallisbiografia
  2. ↑ Hugo Raab
  3. ↑ Historisk Tidskrift (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Lefrén.
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)