Luonnotar
Nykyään Luonnotar:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Luonnotar on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri tiedon osa-alueita kohtaan. Koska tekniikka kehittyy nopeasti ja ajattelutavat muuttuvat, on tärkeää tarkastella huolellisesti Luonnotar:n positiivisia ja negatiivisia puolia sekä tutkia sen pitkän aikavälin vaikutuksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Luonnotar:tä ja sen vaikutusta nykymaailmaan tarjoamalla arvokkaita oivalluksia ja kriittisiä analyyseja tästä jatkuvasti kehittyvästä aiheesta. Lue lisää Luonnotar:stä ja sen merkityksestä meidän aikanamme!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Luonnottaret (myös luonnokkaat) ovat kalevalaisen kansanrunouden tuntemia taruolentoja ja mahdollisesti henkiolentoja. Ne muistuttavat paljon kreikkalaisen taruston Nymfejä, mutta luonnottarilla ei ole mitään erityistä tehtävää, vaan ne näyttäytyvät milloin missäkin toimissa. Myös tiedot luonnotarten ulkonäöstä ja luonteesta vaihtelevat.
Pohjois-Karjalassa Ilomantsin ja Kiteen seuduilla Luonnottaren on laulettu olleen lihava akka, joka synnyttää tauteja ja vaivoja, kuten Loveatar.
Toisaalta luonnottaret yhdistetään usein kapeisiin, jotka ovat taivaallisia henkiolentoja. Kesälahdella muistiinmerkityissä runoissa Luonnotar on hyvä ja korea kave-eukko, joka kutoo kultaista kangasta. Eräissä kiteeläisissä runoissa luonnotarten kerrotaan kutoneen nuotan tulikipunan kalastusta varten.
Luonnottaret luovat raudan valuttamalla sen nisistään.
Luonnottaret kieltävät joskus pahoja tai tyhmiä tekoja. Luonnottaret kieltävät muun muassa lappalaista (kalevalassa Joukahainen) ampumasta Väinämöistä ja Lemminkäistä lähtemästä Päivölän pitoihin.
Toisinaan taas ne itse voivat olla pahoja ja ilkeitä kuten vaikkapa hattara, kave ja ajattara.