Tässä artikkelissa puhumme Uuspakanuus Suomessa:stä, aiheesta, joka epäilemättä kuulostaa monille tutulta. Ajan myötä Uuspakanuus Suomessa on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistaa ja joka on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Uuspakanuus Suomessa:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Olipa Uuspakanuus Suomessa tuttu tai tutkit tätä aihetta ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli antaa sinulle laajan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen sen tärkeyden ja merkityksen ymmärtämiseksi tänään.
Uuspakanuus Suomessa alkoi voimistua 1980-luvulta alkaen. Vuonna 1998 perustettiin Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry, joka pyrkii parantamaan luonnonuskontojen asemaa Suomessa.[2] Vuonna 1999 perustettiin Pakanaverkko ry edistämään erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.[3][4] Suomalainen uuspakanuus on pyrkinyt elvyttämään suomalaisen mytologian tietämystä ja kannatusta.[5]
Suomenusko tai suomalainen uuspakanuus viittaa uuspakanalliseen elämänkatsomukseen, jossa keskeisessä osassa ovat itämerensuomalaisten kansojen mytologia, uskomukset, arvot sekä luonnon ja esivanhempien kunnioitus.[6] Nykysuomalaiset pakanat muun muassa ylläpitävät pyhiä lehtoja ja kokoontuvat yhteisiin juhlatilaisuuksiin.[7]
Vuodesta 1998 Suomessa on toiminut Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys, joka on luonnonuskontojen kannattajille tarkoitettu uuspakanahenkinen yhdistys.[8] Vuonna 1999 on perustettu Pakanaverkko, joka kokoaa yhteen erilaisten pakanallisten suuntausten edustajia.[9] Lehdon ja Pakanaverkon piirissä on muun muassa aasainuskon, druidismin, suomenuskon, uussamanismin ja wiccan kannattajia.[10] Molemmilla yhdistyksillä on 130–150 jäsentä.[11] Vuonna 2007 perustettiin suomenuskoa edustava Taivaannaula ry.[5]
Osa suomalaisista wiccoista järjestäytyi Suomen vapaa wicca-yhdyskunta -nimiseksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Yhdyskunta haki opetusministeriöltä virallisen uskontokunnan asemaa vuonna 2001.[12] Ministeriö ja edelleen korkein hallinto-oikeus hylkäsivät hakemuksen sillä perusteella, että wiccalaisuudessa ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”.[13] Yhdyskunnan vähäinen toiminta loppui kielteiseen päätökseen ja päätöksestä ei tehty valitusta.[14]
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Leena Rauhala teki vuonna 2010 hallitukselle kirjallisen kysymyksen, kuinka erään kustantamon wicca-aiheisen kirjasarjan julkaiseminen voitaisiin estää.[15][16][17][18] Lehto ja Pakanaverkko paheksuivat tiedotteessaan, kuinka eri uskontoja koskevat Suomessa eri säännöt. Rauhala paheksui välikysymyksessään erityisesti sitä, että wicca esitetään romaaneissa myönteisessä valossa.[19]