Tämä artikkeli käsittelee aihetta Andre Geim, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Andre Geim on aihe, joka on herättänyt suuria odotuksia ja herättänyt uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin faneissakin. Kautta historian Andre Geim on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, ja sen merkitystä tutkitaan ja tutkitaan edelleen. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tutkitaan erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Andre Geim:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Andre Geim | |
---|---|
Андрей Константинович Гейм | |
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Андрей Константинович Гейм |
Syntynyt | 21. lokakuuta 1958 Sotši, Neuvostoliitto |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Moskovan fysiikan ja teknologian instituutti |
Instituutti |
Nijmegenin Radboud-yliopisto Manchesterin yliopisto |
Opettaja | - |
Oppilaat | Konstantin Novoselov |
Tutkimusalue | Kiinteän olomuodon fysiikka ja nanoteknologia |
Tunnetut työt | grafeenin löytö |
Palkinnot |
![]() Hughes-mitali (2010) Ig Nobel (2000) Copley-mitali 2014 |
|
Andre Geim (ven. Андрей Константинович Гейм, Andrei Konstantinovitš Geim, s. 21. lokakuuta 1958) on venäläis-alankomaalainen fyysikko. Hän löysi grafeenin yhdessä Konstantin Novoselovin kanssa vuonna 2004. Geim ja Novoselov palkittiin grafeenitutkimuksestaan Nobelin fysiikanpalkinnolla lokakuussa 2010.[1] Geim sai grafeenitutkimuksesta myös Hughes-mitalin samana vuonna.
Geim opiskeli Moskovan fysiikan ja teknologian instituutissa ja valmistui tohtoriksi Venäjän tiedeakatemian Kiinteän aineen fysiikan instituutista 1987. Hän työskenteli post-doc-tutkijana Englannissa ja Tanskassa ja sai apulaisprofessuurin ensin Alankomaista 1994 ja sitten professuurin Manchesterista 2001. Geim on Alankomaiden kansalainen. Sukutaustaltaan hän on Volgan saksalainen.[2]
Geim palkittiin Ig Nobelilla tutkimuksistaan diamagneettisen resonanssin parissa vuonna 2000. Tuolloin palkinto myönnettiin tutkimuksesta, kuinka sammakon saa leijumaan magneettikentässä.[3]