Andrea Ghez

Tässä artikkelissa tutkimme Andrea Ghez:tä, aihetta, joka on saanut asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Andrea Ghez on aihe, josta on keskusteltu nyky-yhteiskunnassa ja joka on herättänyt kiinnostusta eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä. Kautta historian Andrea Ghez on ollut tärkeiden tapahtumien päähenkilö, jotka ovat merkinneet ihmiskunnan kehitystä, ja sen merkitys jatkuu nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen, monialaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan monia näkökohtia, jotka tekevät Andrea Ghez:stä niin kiehtovan ja merkittävän aiheen. Tutkimalla sen alkuperää, vaikutuksia ja tulevaisuuden ennusteita toivomme tarjoavamme lukijalle syvemmän ja laajemman ymmärryksen Andrea Ghez:stä, mikä laajentaa heidän näkökulmaansa ja tietämystään tästä kiehtovasta aiheesta.

Andrea Ghez
Andrea Ghez.
Andrea Ghez.
Henkilötiedot
Koko nimi Andrea Mia Ghez
Syntynyt16. kesäkuuta 1965
Arvonimiprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Caltech
Väitöstyön ohjaaja Gerald Neugebauer
Instituutti UCLA
Tutkimusalue tähtitiede ja fysiikka
Palkinnot Crafoord-palkinto (2012)
Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto 2020
Aiheesta muualla
www.astro.ucla.edu/~ghez

Andrea Mia Ghez (s. 16. kesäkuuta 1965)[1] on yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja professori UCLA:n fysiikan ja tähtitieteen laitoksella. Vuonna 2020 hänestä tuli neljäs nainen, jolle myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto. Hän jakoi Nobelin Reinhard Genzelin ja Roger Penrosen kanssa. [2]

Ghez suoritti fysiikan kandidaatin tutkinnon Massachusetts Institute of Technologyssä (MIT) vuonna 1987 ja väitteli California Institute of Technologyissa (Caltech) 1992. Hän on työskennellyt UCLAssa vuodesta 1994, ja on UCLA:n kahdeksas nobelisti.[3]

Ghezin työryhmänsä kanssa vuonna 2019 julkaisema tutkimus on tähän mennessä laajin tutkimus, jossa testataan kokeellisesti Albert Einsteinin julkaisemaa yleistä suhteellisuusteoriaa. Tutkijat mittasivat Linnunradan keskellä olevaa valtavaa mustaa aukkoa kiertävien 3000 tähden liikkeitä W.M. Keckin Observatoriossa Havaijilla. He todensivat ajan ja avaruuden kiertyvän yhteen. Vuonna 2020 sama ryhmä löysi mustan aukon läheltä uudenlaisia taivaankappaleita, jotka näyttävät tähtienväliseltä kaasulta mutta käyttäytyvät kuin tähdet. Ghez oli ratkaisemassa yhtä tähtitieteen suurista kysymyksistä jo 1998, kun ryhmä osoitti, että linnunradan keskellä on erittäin massiivinen musta aukko.[3]

Lähteet

  1. ↑ Andrea Ghez
  2. ↑ Wallius, Anniina: Fysiikan Nobel jälleen avaruuden mysteerien tutkijoille Yle Uutiset. 6.10.2020. Viitattu 6.10.2020.
  3. ↑ a b Stuart Wolpert: Andrea Ghez wins 2020 Nobel Prize in physics UCLA News. 6.10.2020. Viitattu 10.10.2020.

Aiheesta muualla