Frits Zernike

Nykyään Frits Zernike on yleisesti kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ajan myötä Frits Zernike on kehittynyt ja sen vaikutukset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Frits Zernike:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä nykytilanteeseen tutkimme, kuinka Frits Zernike on vaikuttanut ja inspiroinut yksilöitä, yhteisöjä ja kokonaisia ​​yhteiskuntia. Lisäksi käsittelemme Frits Zernike:n tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia ratkaisuja ja lähestymistapoja niiden ratkaisemiseksi. Liity kanssamme tälle Frits Zernike:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!

Frits Zernike
Henkilötiedot
Syntynyt16. heinäkuuta 1888
Amsterdam, Alankomaat
Kuollut10. maaliskuuta 1966 (77 vuotta)
Amersfoort, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat Alankomaalainen
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Andreas Smits
Instituutti Amsterdamin yliopisto
Groningenin yliopisto
Tutkimusalue Fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1953)

Frederik (Frits) Zernike (16. heinäkuuta 1888 Amsterdam10. maaliskuuta 1966) oli alankomaalainen fyysikko. Hänet palkittiin vuonna 1953 Nobelin fysiikanpalkinnolla vaihekontrastimikroskoopin keksimisestä.[1] Vaihekontrastimikroskooppi mahdollistaa solujen sisärakenteen tutkimisen ilman väriaineita.

Zernike opiskeli pääaineena kemiaa ja sivuaineina fysiikkaa ja matematiikkaa Amsterdamin yliopistossa vuodesta 1905. Väitöskirjassaan hän sovelsi Gibbsin statistista mekaniikkaa, mikä oli L. S. Ornsteinin erikoisalaa. Ornsteinin ja Zerniken yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa Ornsteinin–Zerniken yhtälö, joka kuvaa korrelaatioita monen kappaleen systeemissä integraaliyhtälön muodossa. Vuonna 1915 Zernike siirtyi matemaattisen fysiikan luennoitsijaksi Groningenin yliopistoon Ornsteinin seuraajaksi. Viisi vuotta myöhemmin hän sai täyden professuurin.

Vuodesta 1930 Zernike keskittyi optiikan alan ongelmiin ja keksi muun muassa vaihekontrastimikroskoopin. Keksintö ei tosin saanut ansaitsemaansa huomiota kuin vasta 1941 Saksassa toisen maailmansodan aikana, kun Wehrmacht alkoi valmistaa sitä teollisesti.

Merkittäviä julkaisuja

  • L. S. Ornstein and F. Zernike, Proc.Acad.Sci. Amsterdam 17 (1914) 793. Ornsteinin–Zerniken yhtälö

Lähteet

  1. The Nobel Prize in Physics 1953 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla