Kip Thorne

Nykyään Kip Thorne on yksi yhteiskunnan oleellisimmista ja tärkeimmistä aiheista. Sen vaikutusvalta kattaa eri alueita politiikasta populaarikulttuuriin. Kip Thorne on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on herättänyt sekä intohimoa että kiistaa. Tässä artikkelissa tutkimme Kip Thorne:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen merkityksellisyyteen kansainvälisellä areenalla. Analysoimme, kuinka Kip Thorne on muokannut tapaamme ajatella ja toimia, sekä sen roolia tämän päivän maailman muovaamisessa. Tämän tutkimuksen avulla yritämme valaista aihetta, joka on edelleen ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa.

Kip Stephen Thorne
Henkilötiedot
Syntynyt1. kesäkuuta 1940
Logan, Utah, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot California Institute of Technology
Princetonin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja John Wheeler
Instituutti California Institute of Technology
Oppilaat Saul Teukolsky
Alan Lightman
Clifford M. Will
Richard H. Price
Tutkimusalue fysiikka
Tunnetut työt kosmologia
suhteellisuusteoriaan liittyvät tutkimukset
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (2017)

Kip Stephen Thorne (s. 1. kesäkuuta 1940 Logan, Utah, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko, jonka tunnetuimmat tutkimukset käsittelevät kosmologiaa ja Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Thorne oli myös fyysikkojen Stephen Hawking ja Carl Sagan pitkäaikainen ystävä. Thornelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 2017 yhdessä Rainer Weissin ja Barry Barishin kanssa LIGO-detektorista ja gravitaatioaaltojen havaitsemisesta.[1]

Thorne väitteli Princetonin yliopistossa vuonna 1965. Hän on California Institute of Technologyn emeritusprofessori vuodesta 2009.[2]

Julkisuudessa Thorne tunnetaan myös useista vedonlyönneistään Stephen Hawkingin ja John Preskillin kanssa. Thorne on esimerkiksi voittanut Hawkingin kanssa vedon siitä, onko Cygnus X-1 musta aukko vai ei. Thorne on myös asettunut Hawkingin kannalle vedonlyönnissä siitä, katoaako informaatio lopullisesti mustaan aukkoon. Vaikka Hawking luovutti jo kyseisen vedon ja totesi hävinneensä, Thorne ei ole samaa mieltä hänen kanssaan.[3][4]

Lähteet

  1. ↑ The Nobel Prize in Physics 2017 Nobelprize.org. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ CV Caltech. Viitattu 5.3.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Stephen W. Hawking, Kip S. Thorne, John P. Preskill: Vedonlyöntiasiakirja 1997. Catech. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Peter Rodgers: Hawking loses black hole bet Physics World. 2004. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)