Josef Pippingsköld

Tässä artikkelissa perehdymme Josef Pippingsköld:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Josef Pippingsköld:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut perustavanlaatuinen rooli useilla alueilla ja se on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Näillä linjoilla selvitämme tärkeimmät Josef Pippingsköld:een liittyvät näkökohdat ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin ja tieteeseen. Samoin tarkastelemme Josef Pippingsköld:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee lääketieteen professori Josef Pippingsköldiä (1760–1815). Vuosina 1825–1892 eläneestä professori Josef Adam Joakim Pippingsköldistä on eri artikkeli.
Josef Pippingsköld
Henkilötiedot
Syntynyt5. toukokuuta 1760
Turku, Ruotsi
Kuollut26. helmikuuta 1815 (54 vuotta)
Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti lääkäri

Josef (Joseph) Gustaf Pippingsköld (alk. Pipping; 5. toukokuuta 1760 Turku – 26. helmikuuta 1815 Turku) oli suomalainen lääkäri ja Turun akatemian professori. Hänet aateloitiin 1812 nimellä Pippingsköld.[1]

Pippingsköld väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa 1785. Hän oli Turun akatemian anatomian, kirurgian ja lapsenpäästöopin ylimääräinen professori 1789–1812 ja ensimmäinen varsinainen kirurgian ja lapsenpäästöopin professori vuodesta 1812 sekä akatemian rehtori 1814–1815.[2] Hän jätti 1810 muistion keisarille Suomen lääkintölaitoksen uudistamisesta ja parantamisesta. Esitykset toteutuivat suurimmaksi osaksi ajan myötä.[1]

Pippingsköld kuului Suomen Talousseuran perustajiin ja johtajiin.[1]

Teoksia

  • Neuwo, kuinga terwellinen ja hywän maullinen ruoka taitaan walmistaa nummi- (nurmi-) eli kangas-jäkälästä eli kangas-sammalesta ja peuran-jäkälästä eli peuran-sammalesta, ulosannettu Kuningalliselda Suomen huonenpidon seuralda Turuusa. Turuusa, prändätty Frenckellin kirjan-prändisä 1798
  • Anwisningar till weneriska sjukdomars igenkännande och förekommande. Åbo 1819
  • Johdatus eli neuwo kuppa- eli fransuusi-taudin tundemiseen ja wältämisen. Ilmestynyt alun perin teoksessa Almanakka (1814) nimellä Kupan, pahan taudin eli fransuusin tundemisesta ja wälttämisestä. Turku 1819, 2. painos 1842, 3. painos 1855, 4. painos 1868

Lähteet

  1. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 1268. Otava 1967.
  2. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 904. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Aiheesta muualla