Nils Abraham af Ursin

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Nils Abraham af Ursin, joka on erittäin tärkeä nykyään. Nils Abraham af Ursin on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Kautta historian Nils Abraham af Ursin on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt syviä pohdiskeluja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Tässä mielessä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Nils Abraham af Ursin:een liittyviä eri näkökohtia, ottaa huomioon sen vaikutukset ja seuraukset sekä mahdolliset ratkaisut, joita sen läsnäolon seurauksena voi syntyä. Siksi tämän artikkelin päätavoitteena on tarjota laaja ja päivitetty näkemys Nils Abraham af Ursin:stä, jotta voidaan edistää kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Nils Abraham af Ursin
N. A. af Ursin. J. E. Lindhin maalaus.
N. A. af Ursin. J. E. Lindhin maalaus.
Henkilötiedot
Syntynyt17. elokuuta 1785
Iitti
Kuollut17. marraskuuta 1851 (66 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Instituutti Turun akatemia
Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto
Tutkimusalue anatomia, fysiologia

Nils Abraham af Ursin (vuoteen 1845 Ursin; 17. elokuuta 1785 Iitti – 17. marraskuuta 1851 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, professori ja yliopiston rehtori.[1] Hänen mukaansa on nimetty Helsingin Eirassa Ursinin kallio, entinen Ursinin luoto. Kallion luokse rakennettiin uimalaitos, joka purettiin lopullisesti 1934.[2]

Af Ursin oli kirurgian ja lapsenpäästöopin apulainen Turun akatemiassa 1813–1818, anatomian prosektori 1818–1825, anatomian ja fysiologian professori Turussa ja Helsingissä, Helsingin yliopiston rehtori 1839–1845.[3] Hän pyrki edistämään fysiologian tutkimusta ja oikeuslääketiedettä. Tiukkuutensa vuoksi hän joutui huonoihin väleihin opiskelijoiden kanssa.[1] Nils Ursin aateloitiin vuonna 1845, kun hän jätti rehtorin viran.[4][5]

Juristi ja valtiopäivämies Nils af Ursin (1819–1867) oli Nils Abraham af Ursinin ja hänen puolisonsa Gustava Vilhelmina Barckin poika.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Railo, J. E.: ”Ursin, Nils Abraham af (1785–1851)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 176–178. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Kaivopuisto, Kylpylä – Ensimmäiset turistit – Ursinin uimalaitos Kaupunginmuseo, Helsingin kaupunki. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 24.10.2007.
  3. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 920–921. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  4. ↑ af Ursin. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  5. ↑ Arola, Janne: Sininen veri velvoittaa. HS TEEMA, 2020.
  6. ↑ Kotivuori, Yrjö: Nils Ursin, vuodesta 1845 af Ursin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 11.12.2020.

Kirjallisuutta

  • Railo, J. E.: Nils Abraham af Ursin 1785–1851: Anatomian professori, yliopiston rehtori ja käytännön lääkäri. Hippokrates 8/1992, s. 75–98.

Aiheesta muualla

  • Ursin, Nils af hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)