Nykymaailmassa Keksalmi:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Keksalmi:n merkitys on ylittänyt eri alueet tieteestä populaarikulttuuriin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistäen loputtomia keskusteluja. Keksalmi:n kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja käsittelemisen tärkeys on olennaista, koska sen vaikutukset eivät vaikuta vain yksilötasolla, vaan niillä on vaikutuksia myös kollektiivisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Keksalmi:een, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut nykyistä yhteiskuntaamme.
Keksalmi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Satakunta |
Kunnat | Pori (Lavia) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue |
Harjunpäänjoen v−a (35.14), Joutsijärven alue (35.143) |
Laskuoja | Keksalminoja [1] |
Järvinumero | 35.146.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 83,1 m [1] |
Pituus | 860 m [1] |
Leveys | 340 m [1] |
Rantaviiva | 2,171 km [2] |
Pinta-ala | 0,12537 km² [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Keksalmi tai myös Kekssalmi on Satakunnassa Porin Laviassa Saarijärvellä sijaitseva järvi.[1][2]
Keksalmin pinta-ala on 12,5 hehtaaria, ja sen pituus on 860 metriä ja leveys 340 metriä. Sen muoto on pitkä ja keskeltä kapea. Se sijaitsee Ulvilan Saarijärven ja Lavian Saarijärven välissä. Järvi on muodostunut harjanteen ja kahden mäen väliseen painanteeseen. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviiva on 2,2 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Pitkän eteläkärjen ranta on suota. Rannassa on vanha maatila ja kaksi vapaa-ajan asuntoa. Järvelle pääsee Kullaan ja Lavian väliseltä seututieltä 257.[1][2]
Keksalmi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), johon Joutsijärven alue (35.143) kuuluu. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkunsa 2,5 kilometriä pitkä Keksalminoja, joka yhtyy pohjoisessa Tielamminojaan. Järveen laskee kolme muuta ojaa, joista kaksi tulee Keksuolta ja Keksalminsuolta. Järven vedenpinnan korkeus on 83,1 metriä mpy..[2][1][3]
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa järvi on piirretty näkyviin ”Koksjärven” nimellä. Järven pohjoispäästä alkaa puro, joka yhtyy Tielamminojan silloiseen puroon.[4] Vuoden 1934 Porin seudun taloudellisessa kartassa järven nimi on ”Käksalmi” ja siinä aution järven luoteisrannassa sijaitsee niitty.[5] Vuoden1955 talouskartassa niitty on raivattu peltopalstaksi.[6] Vuoden 1962 peruskartassa järven luoteisrantaan on ilmestynyt maatila, johon on raivattu mäen taakse lisää peltomaata. Tilalle johtaa Isokorven tilalta kärrytie. Järven karttanimi on nyt ”Keksalmi”.[7] Seuraavassa vuoden 1978 peruskartassa on Isokorven tie muuttunut läpikulkutieksi, josta tulee järvelle kaksi tietä. Peltoa on raivattu lisää, pellonpäässä sijaitsee toinenkin asuttu talo ja järven itärannassa on nyt kesämökki.[8]