Nykymaailmassa Jänni:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Jänni on aihe, jota emme voi sivuuttaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Jänni:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen merkitys näkyy edelleenkin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Jänni:n vaikutusta ja sen merkitystä nykymaailmassa analysoimalla erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät tähän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.
Jänni | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Sastamala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
Laskuoja | Jänninoja [1] |
Järvinumero | 35.161.1.011 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 87,3 m [1] |
Rantaviiva | 0,418 km [2] |
Pinta-ala | 0,01161 km² [2] |
|
Jänni [1][2] (vanha nimi Jänninjärvi [3]) on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 1,2 hehtaaria ja sen halkaisija on 150 metriä. Järveen laskee vain oja Sorvijärvestä ja sen luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 1,6 kilometriä pitkä Jänninoja, joka yhtyy Saikkalanjokeen Tiislanlammin alapuolella.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,42 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin savipohjaista peltomaata, joka on metsittynyt järven rannasta. Rannalla on yksi loma-asunto, jonne johtaa sama tie kuin Sorviojärvellekin.[1][2]