Tämän päivän artikkelissa tutkimme Takajärvi (Kokemäki):n kiehtovaa maailmaa. Aihe on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa alusta alkaen sen nykyiseen vaikutukseen. Takajärvi (Kokemäki):stä on tullut kiinnostava kohde, joka herättää uteliaisuutta ja ihailua niissä, jotka uppoutuvat sen tutkimukseen. Tämän artikkelin avulla syvennymme sen moniin puoliin ja löydämme yllättäviä yksityiskohtia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja sen kehitystä ajan myötä. Valmistaudu siis lähtemään jännittävälle matkalle Takajärvi (Kokemäki):n läpi ja opi kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota.
Takajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Satakunta |
Kunnat | Kokemäki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) |
Laskuoja | oja Kynsijärveen [1] |
Järvinumero | 35.122.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 55,9 m [1] |
Pituus | 230 m [1] |
Leveys | 180 m [1] |
Rantaviiva | 0,749 km [2] |
Pinta-ala | 3,173 ha [2] |
Saaria | ei saaria |
|
Takajärvi on Satakunnassa Kokemäellä Kynsikankaan ja Plättilänmaan välissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Karhiniemen alueeseen.[1][2]
Ovaalin muotoisen järven pinta-ala on 3,2 hehtaaria, se on 230 metriä pitkä ja 180 metriä leveä. Järvi sijaitsee paljon suuremmassa kosteikkoalueessa, joka on kasvamassa umpeen. Kosteikon pinta-ala on moninkertainen järven vesialaan verrattuna. Järven rantaviiva on 0,75 kilometriä pitkä ja ranta on avosuota. Suon molemmin puolin kulkee metsätiet, jotka johtavat Kokemäen ja Kauvatsankylän yhdistävälle yhdystielle 2470.[1][2]
Järven kosteikkoon johtaa monet suo-ojat. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 5,8 kilometriä pitkä laskuoja. Laskuoja on kostekon alueella kapea mutkitteleva uoma, mutta metsämaastossa sen muuttuu johto-ojaksi. Lopulta se on yhdistyy metsäojien verkostoon, joka johtaa Kynsijärveen. Sieltä vedet jatkavat Kynsijärvenojassa ja yhtyvät Kokemäenjokeen Kynsikankaalla.
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimenä oli "Takojärvi". Kartan mukaan järvi oli nykyistä suurempi ja muodoltaan pitkänomainen, kun se on nykyään pyöreä. Kartassa ei näkynyt Takajärvestä alkavaa puroa, jollainen sillä on nykyään. Vuonna 1869 tehtiin tutkimus järven laskemiseksi. Talollinen Karl Kustaa Oittisen käytti tutkimuksen tietoja tehdessään vuonna 1871 anomusta järvenlaskun suorittamiseksi. Totetutetun järvenlaskun tarkoituksena oli hankkia lisää heinäniittyjä karjan rehuksi, kuten siihen aikaan oli tavallista.[3][4][5]