Sorvijärvi (Häijää)
Tässä artikkelissa perehdymme Sorvijärvi (Häijää):n jännittävään maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Ilmestymisestään lähtien Sorvijärvi (Häijää) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomia tulkintoja. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Sorvijärvi (Häijää):n tärkeyden eri alueilla sekä sen merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
| Sorvijärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) |
| Laskuoja | oja Jänniin [1] |
| Järvinumero | 35.161.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,5 m [1] |
| Rantaviiva | 0,85 km [2] |
| Pinta-ala | 0,034 km² [2] |
 Sorvijärvi |
|
|
|
|
Sorvijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen alueen Saikkalanjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen laskujoki Saikkalanjoki laskee Kuloveteen Salmissa.[1][2]
Maantiede
Järven pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja sen pituus on 450 metriä ja leveys 150 metriä. Järveen laskee kaksi ojaa, joista toinen on Matolammin laskuoja. Sen luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 200 metriä pitkä laskuoja Jänniin, jonka kautta vedet laskevat Saikkalanjokeen.[1][2]
Järven rantaviiva on 0,85 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltomaata. Sen rannalla on yksi maatila ja pari loma-asuntoa, joille johtaa tiet Häijäältä ja Uotsolasta.[1][2]
Etymologiaa
Unto Salo on ehdottanut Mouhijärven Uotsolan seudun paikannimistöön perustuen, että alue oli saamenkielisten asukkaiden nautinta-aluetta vielä keskiajan kynnyksellä. Hänen mukaansa suomalaisasutus saapui seudulle 1100–1200-luvuilla, jolloin saamelaiset paikannimet siirtyivät suomalaisten suuhun ja välittyivät sen vuoksi nykypäiviin asti. Salo on myös väittänyt Sorvijärven sopivan tähän nimistöön, koska sorvi tarkoittaa saamenkielessä sarvea. Myös kylän nimi Mustianoja olisi viittannut hänen mukaansa ”tummiin asukkaisiin”.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e Sorvijärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.1.2015.
- ↑ Salo, Unto: ”Varhainen metallikausi”, Sastamalan historia 1.1 – Esihistoria, s. 160–161 ja henkilöistä s. 162. Hämeenlinna: Sastamalan historiatoimikunta, 2004. ISBN 951-97691-2-9